Mitä voimme oppia Norjan nuorten tieliikenteen turvallisuuden kehittämisestä?

Abstract

Norjassa on onnistuttu parantamaan tieliikenneturvallisuutta paremmin kuin missään muualla Euroopassa. Vielä 20 vuotta sitten tilanne näytti erilaiselta. Liikennekuolemia on pystytty vähentämään merkittävästi ja tämä pitää paikkansa myös nuorten osalta. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan, miten Norjassa on pystytty parantamaan nuorten (16–24-vuotiaiden) tieliikenneturvallisuutta ja miten Suomessa voitaisiin ottaa sieltä oppia ja mallia. Tutkimus toteutettiin pääasiassa kirjallisuustutkimuksena, mutta tutkimuksessa hyödynnettiin myös Norjan Trygg Trafikkin Amad Nasirin haastattelua. Tutkimuksessa ilmenee, kuinka Norjassa ollaan tehty pitkäkestoista työtä nuorten liikenneturvallisuuden eteen ja nuorten valistamiseen liikenneturvallisuuden parantamiseksi on käytetty valtavasti voimavaroja. Sekä Suomessa ja Norjassa on otettu käyttöön nollavisio, jonka tavoitteena on vähentää liikennekuolemien ja vakavien liikenneonnettomuuksien määrä nollaan pidemmällä aikavälillä. Norjassa tässä ollaan onnistuttu paremmin kuin Suomessa. Suomessa ja Norjassa autokoulut menevät eri suuntiin, ja tutkimuksessa selvitetään, miten Norjassa autokoulu on toteutettu. Suomessa pakollisista autokoulusuorituksista ollaan supistettu ajokorttiuudistuksen 2018 jälkeen, mikä tuo esiin ongelmakohtia liikenneturvallisuuden suhteen. Pari ensimmäistä vuotta ajokortin saamisen jälkeen ovat nuorille kaikista vaarallisimpia liikenteessä ja 18–20-vuotiaat ovat selkeästi yliedustettuja liikennekuolemien suhteen varsinkin Suomessa. Suomessa 17-vuotiaat voivat myös saada ajokortin poikkeusluvalla. Liikenneonnettomuudet kustansivat yhteiskunnan eri toimijoille Suomessa arviolta 1,2 miljardia euroa vuonna 2021, mikä olisi valtava laskennallinen onnettomuuskustannus. Liikenneturvallisuutta parantamalla voitaisiin ohjata osa liikenneonnettomuuksiin menetetyistä resursseista yhteiskunnan kehittämiseen.