Verenpaineen luotettava noninvasiivinen mittaaminen päälle puettavalla verenpainemittarilla
Tainio, Vappu (2022)
2022
Bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Biotechnology and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-09-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209056892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209056892
Tiivistelmä
Kohonnut verenpaine on merkittävä kansanterveydellinen ongelma sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Kohonnut verenpaine altistaa esimerkiksi sydän -ja verisuonitaudeille sekä aivoverenkiertohäiriöille. Verenpaineen suuruutta mitataan yleensä hetkellisellä kertamittauksella. Diagnosoitaessa verenpainetautia tulee kertamittaus tehdä hoitajan tai lääkärin läsnä ollessa, ja diagnoosin saamiseksi kajoamaton mittaus tehdään useaan kertaan samanlaisissa ja luotettavissa ympäristöolosuhteissa. Mittauksista lasketaan keskiarvo, jonka perusteella arvio sairaudesta tehdään. Jatkuva-aikaisesta verenpaineen mittaamisesta olisi kuitenkin hyötyä, sillä kohonnut verenpaine saattaa helposti jäädä huomaamatta oireettomuutensa takia. Verenpaineen suuruuteen vaikuttaa useat tekijät, ja sen suuruus vaihtelee päivittäin. Tämän takia kertamittaus ei aina anna luo-tettavaa kuvaa verenpaineen todellisesta tasosta.
Verenpaineen hetkellinen mittaus tehdään yleensä ranteeseen tai käsivarren ympärille puettavan mansetin avulla. Mittaustekniikka on auskultatorinen tai oskillometrinen, ja perustuu paineen muodostamiseen valtimon ympärille veren virtauksen estämiseksi. Päälle puettavan verenpainemittarin tekniikka perustuu usein oskillometriaan tai vaihtoehtoisesti fotopletysmografiaan (PPG). Koska PPG-mittauksella sekä oskillometrisella tekniikalla on suuri rooli useissa päälle puettavissa verenpainemittareissa, ja tämä työ keskittyy siihen aihepiiriin eikä muita kajoamattomia verenpaineen mittausmenetelmiä käsitellä tässä kandidaatin työssä sen tarkemmin.
Arvioitaessa verenpainemittarin luotettavuutta käytetään ISO 81060-2 -standardia, mikä määrittää mittauksen keskivirheen suuruudeksi alle 5mmHg ja keskihajonnaksi alle 8mmHg. Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella verenpainetta voidaan mitata tarpeeksi luotettavasti kajoamattomilla mittalaitteilla hetkellisesti, mutta jatkuva-aikainen mittaaminen päälle puettavalla verenpainemittarilla ei ole vielä mahdollista luotettavuuden puolesta.
Verenpaineen hetkellinen mittaus tehdään yleensä ranteeseen tai käsivarren ympärille puettavan mansetin avulla. Mittaustekniikka on auskultatorinen tai oskillometrinen, ja perustuu paineen muodostamiseen valtimon ympärille veren virtauksen estämiseksi. Päälle puettavan verenpainemittarin tekniikka perustuu usein oskillometriaan tai vaihtoehtoisesti fotopletysmografiaan (PPG). Koska PPG-mittauksella sekä oskillometrisella tekniikalla on suuri rooli useissa päälle puettavissa verenpainemittareissa, ja tämä työ keskittyy siihen aihepiiriin eikä muita kajoamattomia verenpaineen mittausmenetelmiä käsitellä tässä kandidaatin työssä sen tarkemmin.
Arvioitaessa verenpainemittarin luotettavuutta käytetään ISO 81060-2 -standardia, mikä määrittää mittauksen keskivirheen suuruudeksi alle 5mmHg ja keskihajonnaksi alle 8mmHg. Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella verenpainetta voidaan mitata tarpeeksi luotettavasti kajoamattomilla mittalaitteilla hetkellisesti, mutta jatkuva-aikainen mittaaminen päälle puettavalla verenpainemittarilla ei ole vielä mahdollista luotettavuuden puolesta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]