Ihana, kamala etäterapia: Koronapandemian vaikutus lasten kanssa työskentelevien puheterapeuttien asenteisiin
Saari, Riikka (2022)
2022
Logopedian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-09-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202208296778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202208296778
Tiivistelmä
Etäterapia on jo pitkään nähty keinona tasata puheterapiapalveluiden saatavuudessa vallitsevaa alueellista epätasa-arvoa. Työmuoto oli kuitenkin ennen koronapandemiaa vielä suhteellisen vähän hyödynnetty ja useimmille puheterapeuteille vieras tapa toteuttaa terapiaa. Tämä tutkimus tarkastelee, muuttuivatko lasten kanssa työskentelevien puheterapeuttien asenteet etäterapiaa kohtaan, kun nämä joutuivat ennalta arvaamatta ottamaan uuden työtavan haltuunsa alkuvuodesta 2020. Asenteet ovat merkityksellisiä, sillä ne voivat vaikuttaa siihen, tarjoavatko puheterapeutit etäterapiamahdollisuutta asiakkailleen poikkeusolojen väistyttyä.
Tämä kandidaatintutkimus perustuu vuoden 2020 loka-joulukuussa sähköisesti kerättyyn, 49-osaiseen kyselyaineistoon. Tämä tutkimus tarkastelee kahta aineistosta irrotettua kysymystä, joista ensimmäiseen monivalintakysymykseen vastasi 160 suomalaista puheterapeuttia. Kysymyksen avulla selvitettiin, onko asennemuutosta ylipäätään tapahtunut. Toiseen, avoimeen kysymykseen saatuja vastauksia tarkasteltiin laadullisen, induktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Näin haluttiin tarkastella syvällisemmin, minkälaista mahdollinen asennemuutos on ollut. Jälkimmäiseen kysymykseen vastasi 143 puheterapeuttia.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi kokemuksen vaikutus puheterapeuttien asenteisiin. Valtaosa tutkimukseen osallistuneista terapeuteista ilmaisi asenteensa etäpuheterapiaa kohtaan muuttuneen aiempaa myönteisemmäksi. Terapeutit, joilla kokemusta ei ole, näyttävät siis suhtautuvan etäterapiaan ennakkoluuloisemmin kuin ne, joille työmuoto on tuttu. Aineistosta esiin nousseet teemat olivat etäterapian toimivuus ja puheterapeuttien psyykkinen hyvinvointi. Vaikka terapeutit olivat tehneet etäterapiasta sekä myönteisiä että kielteisiä huomioita, oli moni yllättynyt sen toimivuudesta ja tyytyväinen mahdollisuudesta jatkaa työskentelyä poikkeusoloissa. Moni kuitenkin kuvaili äkillisen siirtymisen uuteen työmuotoon herättäneen pelkoa ja jännitystä, joka tosin ajan myötä oli helpottunut. Tästä huolimatta osa vastaajista koki etäterapian raskaaksi ja itselleen epämieluisaksi työmuodoksi, eivätkä kaikki olleet halukkaita sitä jatkossa toteuttamaan.
Työmuodon mahdollinen vaikutus henkilöstön hyvinvointiin onkin hyvä tiedostaa puheterapiapalveluja tuottavissa työorganisaatioissa. Tutkimus osoittaa puheterapeuttien tarvitsevan koulutusta, tukea ja toisinaan myös henkilökohtaisia työjärjestelyjä toteuttaessaan puheterapiaa sen eri muodoissaan.
Tämä kandidaatintutkimus perustuu vuoden 2020 loka-joulukuussa sähköisesti kerättyyn, 49-osaiseen kyselyaineistoon. Tämä tutkimus tarkastelee kahta aineistosta irrotettua kysymystä, joista ensimmäiseen monivalintakysymykseen vastasi 160 suomalaista puheterapeuttia. Kysymyksen avulla selvitettiin, onko asennemuutosta ylipäätään tapahtunut. Toiseen, avoimeen kysymykseen saatuja vastauksia tarkasteltiin laadullisen, induktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Näin haluttiin tarkastella syvällisemmin, minkälaista mahdollinen asennemuutos on ollut. Jälkimmäiseen kysymykseen vastasi 143 puheterapeuttia.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi kokemuksen vaikutus puheterapeuttien asenteisiin. Valtaosa tutkimukseen osallistuneista terapeuteista ilmaisi asenteensa etäpuheterapiaa kohtaan muuttuneen aiempaa myönteisemmäksi. Terapeutit, joilla kokemusta ei ole, näyttävät siis suhtautuvan etäterapiaan ennakkoluuloisemmin kuin ne, joille työmuoto on tuttu. Aineistosta esiin nousseet teemat olivat etäterapian toimivuus ja puheterapeuttien psyykkinen hyvinvointi. Vaikka terapeutit olivat tehneet etäterapiasta sekä myönteisiä että kielteisiä huomioita, oli moni yllättynyt sen toimivuudesta ja tyytyväinen mahdollisuudesta jatkaa työskentelyä poikkeusoloissa. Moni kuitenkin kuvaili äkillisen siirtymisen uuteen työmuotoon herättäneen pelkoa ja jännitystä, joka tosin ajan myötä oli helpottunut. Tästä huolimatta osa vastaajista koki etäterapian raskaaksi ja itselleen epämieluisaksi työmuodoksi, eivätkä kaikki olleet halukkaita sitä jatkossa toteuttamaan.
Työmuodon mahdollinen vaikutus henkilöstön hyvinvointiin onkin hyvä tiedostaa puheterapiapalveluja tuottavissa työorganisaatioissa. Tutkimus osoittaa puheterapeuttien tarvitsevan koulutusta, tukea ja toisinaan myös henkilökohtaisia työjärjestelyjä toteuttaessaan puheterapiaa sen eri muodoissaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8453]