Esiopetusikäisten lasten vahvuudet ammattilaisten ja vanhempien kuvauksissa: Pedagogisen dokumentoinnin luoma kuva vahvuuksista

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin esiopetusikäisten lasten vahvuuksia heitä koskevissa pedagogisissa asiakirjoissa, esiopetuksen oppimissuunnitelmissa. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia vahvuuksia esiopetusikäisillä lapsilla on esiopetuksessa työskentelevien opettajien sekä lasten vanhempien mukaan, ja miten näitä vahvuuksia tuodaan esille lasten oppimissuunnitelmissa. Tämä on tärkeää, sillä lasten pedagogiset asiakirjat ja niihin kirjatut vahvuudet uusintavat todellisuutta lapsesta ja toimivat tärkeinä pedagogisen toiminnan suunnittelun välineinä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys jakaantuu kahteen, edeten ensin vahvuuksien käsittelystä kohti pedagogista dokumentointia. Vahvuuksilla tarkoitetaan yksilön myönteisiä, omaan tai muiden elämään positiivisesti vaikuttavia piirteitä tai taitoja, jotka ilmenevät tapana ajatella, tuntea sekä käyttäytyä. Pedagoginen dokumentointi puolestaan kiteytyy reflektoitavaksi tavaksi tallettaa lasten oppimista ja ajattelua näkyväksi, esimerkiksi lasten omissa pedagogisissa asiakirjoissa. Lasten omiin pedagogisiin asiakirjoihin tulee kuvata lapsen vahvuuksia. Tutkimus toteutettiin tutkimalla lasten (N=24) esiopetuksen oppimissuunnitelmia sekä erillisiä vanhempien antamia kuvauksia lastensa vahvuuksista. Aineisto analysoitiin kaksivaiheisesti teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin, ja analyysissa hyödynnettiin sosiokonstruktiivista käsitystä tiedon luonteesta. Lasten asiakirjoissa esiintyneet ja vanhempien nimeämät vahvuudet jakaantuivat kognitiivisiin vahvuuksiin, luonteenvahvuuksiin, vahvuuksiin normien mukaisessa toiminnassa, sosiaalisiin vahvuuksiin, motorisiin ja taiteellisiin vahvuuksiin, vahvuuksiin työskentelytaidoissa sekä tunnevahvuuksiin. Ammattilaisten ja vanhempien vahvuuskuvaukset poikkesivat hieman toisistaan, ja esiopetuksessa työskentelevät ammattilaiset kuvasivat lasten vahvuuksia vanhempia enemmän. Lisäksi analyysi osoitti seitsemän erilaista tapaa tuoda vahvuuksia esille lasten oppimissuunnitelmissa: lomakkeen ohjaamana, testituloksien kuvaamana, tilannesidonnaisesti, yksityiskohtaisesti, suoraan, haasteita pehmentäen ja neutraaliutta tukien sekä haasteiden ja tuen tarpeiden peittämänä. Tulokset toimivat hyvänä lähtökohtana opettajien pedagogisten kirjauskäytäntöjen kehittämiselle sekä tukemiselle tulevaisuudessa.

This study examined the strengths of preschool-aged children as set out in children’s pedagogical documents. The purpose was to discover the strengths of preschool-aged children according to their preschool teachers and the children's parents, and investigate how these strengths are presented in the children's learning plans. Importantly, the children's pedagogical documents – and the strengths recorded in them – rewrite the reality of the child, and serve as an important tool for planning pedagogical activities. The theoretical framework of the study is divided into two, beginning with an identification and exploration of strengths and finishing with pedagogical documentation. Strengths refer to an individual's traits or skills that affect positively on their own or the lives of others, and appear as a way of thinking, feeling and behaving. Pedagogical documentation, on the other hand, is a reflective way of making children's learning and thinking visible, for example through the child's own pedagogical documents outlining their strengths. The research examined children's (N=24) preschool learning plans, alongside separate descriptions given by parents about their children's strengths. The data was analyzed using theory-driven content analysis, with the analysis utilizing a socio-constructive understanding of knowledge. Children’s strengths in learning plans and parents’ descriptions were categorized into cognitive strengths, character strengths, strengths in fitting into norms, social strengths, motor and artistic strengths, strengths in working skills and emotional strengths. Professionals' and parents' descriptions of strengths differed slightly, and professionals working in early childhood education named more strengths than parents. The results additionally illustrated seven different ways to build strengths through children's learning plans. The results serve as a good starting point for developing and supporting teachers' pedagogical writing practices in the future.