Työhyvinvointi osana organisaation suorituskyvyn ohjausta
Lehto, Teemu (2022)
Lehto, Teemu
2022
Teknis-taloudellinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business and Technology Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-09-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202208286755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202208286755
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin merkitys on kasvanut viime vuosina organisaatioissa. Työntekijöiden hyvinvoinnin on huomattu vaikuttavan merkittävästi organisaation suorituskykyyn muun muassa työntekijöiden motivaation lisääntymisenä, vähentyneinä sairaspoissaoloilla ja vähentyneenä henkilöstön vaihtuvuutena. Organisaation suorituskyvyn johtamisessa keskeisenä tekijänä on ohjausjärjestelmät. Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan näiden ohjausjärjestelmien vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin. Kandidaatintyön toisessa luvussa luodaan pohjaa suorituskyvyn hallinnalle ja työhyvinvoinnille. Tämän jälkeen kolmannessa luvussa käsitellään organisaation ohjausjärjestelmien vaikutusta ohjauksen kohteena olevan henkilöstön työhyvinvointiin sekä mitä on huomioitava työntekijöiden hyvinvointia edistävää ohjausjärjestelmää kehitettäessä.
Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jossa kirjallisuutta haetaan Scopus- ja Andor- tietokantoja käyttäen. Aineistoksi valitaan vertaisarvioituja ja laadukkaita tieteellisiä artikkeleita. Artikkelien laatua arvioidaan viittausten lukumäärän sekä julkaisukanavan mukaan. Tämän lisäksi aihepiirien käsittelyn tukena käytetään kahta kirjalähdettä.
Tutkimuksessa havaitaan ohjausjärjestelmien vaikuttavan ohjauksen kohteena oleviin työntekijöihin. Ohjausjärjestelmän voidaan kokea vaikuttavan työntekijöihin positiivisesti, kun se antaa työntekijälle vapauksia soveltaa ja käyttää järjestelmästä saamaansa tietoa oman suorituksensa parantamiseen. Työntekijöiden kokemus ohjauksesta on negatiivinen, kun ohjausjärjestelmän koetaan rajoittavan työntekijän omia soveltamismahdollisuuksia sekä yksipuolisesti vaativan tuloksia. Tälle ohjausjärjestelmän luonteelle on löydetty ominaispiirteitä, joiden toteutuminen vaikuttaa ohjausjärjestelmästä saatavaan kokemukseen.
Työhyvinvointia tukevan ohjausjärjestelmän kehittämiseen on löydetty keinoja ja ohjeita, joita hyödyntämällä voidaan parantaa ohjausjärjestelmästä saatavaa kokemusta. Ensiksi on varmistettava tällaisen ohjausjärjestelmän sopivuus organisaation kontekstiin sekä se, että johdolla on selkeä visio kehitettävien ohjausjärjestelmien tarkoituksesta. Myös kehittämiseen tarvittavien resurssien, kuten tukitoimintojen saatavuus on varmistettava. Ohjausjärjestelmien kehittämisessä on hyödynnettävä ohjausjärjestelmien kohteena olevien työntekijöiden osaamista ja kokemuksia, sekä otettava mukaan näitä työntekijöitä ohjausjärjestelmän kehittämisprosessiin.
Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jossa kirjallisuutta haetaan Scopus- ja Andor- tietokantoja käyttäen. Aineistoksi valitaan vertaisarvioituja ja laadukkaita tieteellisiä artikkeleita. Artikkelien laatua arvioidaan viittausten lukumäärän sekä julkaisukanavan mukaan. Tämän lisäksi aihepiirien käsittelyn tukena käytetään kahta kirjalähdettä.
Tutkimuksessa havaitaan ohjausjärjestelmien vaikuttavan ohjauksen kohteena oleviin työntekijöihin. Ohjausjärjestelmän voidaan kokea vaikuttavan työntekijöihin positiivisesti, kun se antaa työntekijälle vapauksia soveltaa ja käyttää järjestelmästä saamaansa tietoa oman suorituksensa parantamiseen. Työntekijöiden kokemus ohjauksesta on negatiivinen, kun ohjausjärjestelmän koetaan rajoittavan työntekijän omia soveltamismahdollisuuksia sekä yksipuolisesti vaativan tuloksia. Tälle ohjausjärjestelmän luonteelle on löydetty ominaispiirteitä, joiden toteutuminen vaikuttaa ohjausjärjestelmästä saatavaan kokemukseen.
Työhyvinvointia tukevan ohjausjärjestelmän kehittämiseen on löydetty keinoja ja ohjeita, joita hyödyntämällä voidaan parantaa ohjausjärjestelmästä saatavaa kokemusta. Ensiksi on varmistettava tällaisen ohjausjärjestelmän sopivuus organisaation kontekstiin sekä se, että johdolla on selkeä visio kehitettävien ohjausjärjestelmien tarkoituksesta. Myös kehittämiseen tarvittavien resurssien, kuten tukitoimintojen saatavuus on varmistettava. Ohjausjärjestelmien kehittämisessä on hyödynnettävä ohjausjärjestelmien kohteena olevien työntekijöiden osaamista ja kokemuksia, sekä otettava mukaan näitä työntekijöitä ohjausjärjestelmän kehittämisprosessiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8683]