Tietokonetomografia (TT) -ohjatun keuhkobiopsian diagnostinen arvo potilastyössä
Helenius, Arttu (2022)
2022
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-08-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202208226612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202208226612
Tiivistelmä
Tietokonetomografia (TT) -ohjattuja neulabiopsioita otetaan silloin, kun tarvitaan histologista näytettä kudoksesta, johon ei päästä käsiksi pinnallisemmin, eikä kohdetta saada kunnolla näkyviin muilla tavoilla kuten palpaatiolla tai ultraäänellä. Histologinen näyte on tarpeen esimerkiksi autoimmuunisairauden toteamisessa tai kasvaimen kudostyyppiä määritettäessä, jolloin tuloksella on vaikutusta sekä hoitoon että ennusteeseen. (Vaasan Keskussairaala 2016)
Tässä tutkimuksessa keskitytään TT-ohjattuihin keuhkoparenkyymin sisäisiin neulabiopsioihin. Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää erilaisten sekä potilaista että itse biopsiakohteista riippuvien muuttujien, kuten potilaiden sukupuolen ja iän, sekä biopsiakohteiden koon ja sijainnin vaikutusta TT-ohjatusta neulabiopsiasta saatavaan hyötyyn, histologiseen diagnostiikkaan, potilaan ennusteeseen ja hoitoon. Huomioimme diagnostisen hyödyn lisäksi itse toimenpiteestä aiheutuvat komplikaatiot, joista tavallisimmat ovat ilmarinta sekä veriyskä.
Yhteensä 81 toimenpiteen aineisto koostuu vuonna 2019 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyistä keuhkoparenkyymin TT-ohjatuista neulabiopsioista.
Kaikki tiedot on kerätty Tampereen yliopistollisen sairaalan PACS- (Picture archiving and communication systems) sekä RIS- (Radiology information system) potilastietojärjestelmistä.
Diagnostinen lausunto saatiin 51 näytteestä, eli TT-ohjatun neulabiopsian diagnostinen osuvuus oli 81 %. Syöpädiagnooseja tehtiin yhteensä 40 kappaletta, eli yhteensä kaikista leesioista todettiin syöpä 63,5 prosentilla. Syöpä oli todennäköisin, mikäli leesio sijaitsi vasemmassa ylälohkossa (todennäköisyys 76,5 %). Tutkimuksessa merkittävin riskitekijä syövälle oli aikaisempi syöpädiagnoosi. Syövän todennäköisyys oli tällöin 1,88-kertainen verrattuna potilaisiin, joilla ei aiemmin ollut todettu syöpäsairautta (OR= 1,875; LV95%= 0,651-5,404; χ²-testi p-arvo=0,242). Syövän todennäköisyyttä nosti myös leesion suurempi koko.
Veriyskän todennäköisyyttä arvioitiin eri muuttujien suhteen. Toimenpiteen jälkeistä veriyskää aiheutui aineistossa 9 henkilölle, ja suurin vaikutus sen todennäköisyyteen toimenpiteessä oli leesion etäisyydellä ihosta, eli sillä, kuinka syvällä leesio sijaitsi keuhkokudoksessa.
Myös toimenpiteeseen liittyvän ilmarintariskin todennäköisyyttä arvioitiin eri riskimuuttujien suhteen. Ilmarinta ilmeni toimenpiteen jälkeen aineistossa yhteensä 11 tutkimushenkilöllä. Ilmarintaa esiintyi suhteessa enemmän oikeassa, kuin vasemmassa keuhkossa. Myös potilaan tupakointihistoria vaikutti ilmarinnan todennäköisyyteen, sillä vakituisesti tupakoineilla tutkimushenkilöillä esiintyi suhteellisesti enemmän ilmarintaa toimenpiteen jälkeen.
Tässä tutkimuksessa keskitytään TT-ohjattuihin keuhkoparenkyymin sisäisiin neulabiopsioihin. Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää erilaisten sekä potilaista että itse biopsiakohteista riippuvien muuttujien, kuten potilaiden sukupuolen ja iän, sekä biopsiakohteiden koon ja sijainnin vaikutusta TT-ohjatusta neulabiopsiasta saatavaan hyötyyn, histologiseen diagnostiikkaan, potilaan ennusteeseen ja hoitoon. Huomioimme diagnostisen hyödyn lisäksi itse toimenpiteestä aiheutuvat komplikaatiot, joista tavallisimmat ovat ilmarinta sekä veriyskä.
Yhteensä 81 toimenpiteen aineisto koostuu vuonna 2019 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyistä keuhkoparenkyymin TT-ohjatuista neulabiopsioista.
Kaikki tiedot on kerätty Tampereen yliopistollisen sairaalan PACS- (Picture archiving and communication systems) sekä RIS- (Radiology information system) potilastietojärjestelmistä.
Diagnostinen lausunto saatiin 51 näytteestä, eli TT-ohjatun neulabiopsian diagnostinen osuvuus oli 81 %. Syöpädiagnooseja tehtiin yhteensä 40 kappaletta, eli yhteensä kaikista leesioista todettiin syöpä 63,5 prosentilla. Syöpä oli todennäköisin, mikäli leesio sijaitsi vasemmassa ylälohkossa (todennäköisyys 76,5 %). Tutkimuksessa merkittävin riskitekijä syövälle oli aikaisempi syöpädiagnoosi. Syövän todennäköisyys oli tällöin 1,88-kertainen verrattuna potilaisiin, joilla ei aiemmin ollut todettu syöpäsairautta (OR= 1,875; LV95%= 0,651-5,404; χ²-testi p-arvo=0,242). Syövän todennäköisyyttä nosti myös leesion suurempi koko.
Veriyskän todennäköisyyttä arvioitiin eri muuttujien suhteen. Toimenpiteen jälkeistä veriyskää aiheutui aineistossa 9 henkilölle, ja suurin vaikutus sen todennäköisyyteen toimenpiteessä oli leesion etäisyydellä ihosta, eli sillä, kuinka syvällä leesio sijaitsi keuhkokudoksessa.
Myös toimenpiteeseen liittyvän ilmarintariskin todennäköisyyttä arvioitiin eri riskimuuttujien suhteen. Ilmarinta ilmeni toimenpiteen jälkeen aineistossa yhteensä 11 tutkimushenkilöllä. Ilmarintaa esiintyi suhteessa enemmän oikeassa, kuin vasemmassa keuhkossa. Myös potilaan tupakointihistoria vaikutti ilmarinnan todennäköisyyteen, sillä vakituisesti tupakoineilla tutkimushenkilöillä esiintyi suhteellisesti enemmän ilmarintaa toimenpiteen jälkeen.