Sillan laaturaportoimisen kehittäminen omaisuudenhallinnan näkökulmasta

Abstract

Diplomityö toteutettiin Väyläviraston toimeksiannosta ja työn tavoitteena oli kehittää sillan laaturaportoimista omaisuudenhallinnan näkökulmasta. Työssä pyrittiin etsimään ongelmia nykyisestä sillan laaturaportoimisen käytännöistä sekä kartoitettiin siltarakentamisen asiantuntijoilta kehitysehdotuksia laaturaportoimisen kehittämiseen. Omaisuudenhallinnan tavoitteena on hallita organisaation omaisuutta mahdollisimman tehokkaasti, jotta se voi tuottaa arvoa organisaatiolle. Infraomaisuuden hallinta on pitkäaikaista hallintaa, jonka takia sillan laaturaportoinnin hyödyntäminen sillan käytön alussa ja pitkälle elinkaarta voi muuttua merkittävästi. Aikaisempien tutkimuksien perusteella sillan laaturaportoinnissa on havaittu puutteita, jotka vaikuttavat merkittävästi laaturaportoinnin hyödyntämiseen omaisuudenhallinnan näkökulmasta. Puutteina ovat olleet muun muassa laaturaporttien puuttuminen omaisuuden tiedoista ja laaturaportin toteuttamistapojen vaihtelu hankkeiden välillä.

Diplomityön alussa koottiin infraomaisuudenhallinnan tavoitteet ja nykyisin käytännössä olevat menetelmät kirjallisuudesta, jotta ymmärrys omaisuudenhallinnan tavoitteista sekä menetelmistä voidaan sovittaa työn tavoitteisiin. Lisäksi työn alussa tarkasteltiin nykyisiä laaturaportoimismenetelmiä ja tavoitteita, jotta ymmärrys nykyisen menetelmän haasteista olisi selkeämpi ja kehitysideoiden toteuttaminen olisi mahdollista. Diplomityössä tehtiin anonyymeja teemahaastatteluita siltojen rakentamisen ammattilaisille. Tutkimuksessa haastateltiin pääurakoitsijoita sekä ELY-keskuksissa työskenteleviä silta-asiantuntijoita. Tämän avulla tutkimukseen saatiin kaksi eri näkökulmaa sillan laaturaportoimiseen. Pääurakoitsijoiden avulla saatiin näkökulma laaturaportoimisen toteuttamiseen ja laadunosoittamisen haasteisiin. ELY-keskuksien silta-asiantuntijoiden avulla saatiin näkökulma sillan laaturaportoimisen käytettävyyteen sillan elinkaaren aikana sekä omaisuudenhallinnan tukena. Työssä tehtiin haastattelututkimuksen lisäksi aineistotutkimus, jonka avulla selvitettiin urakoitsijoiden laaturaportoimisen laatimista käynnissä olevissa urakoissa sekä valmistuneiden siltojen laaturaportoimisen tasoa.

Haastatteluiden avulla selvisi, että sillan laaturaportointia hyödynnetään nykyisin sillan elinkaaren aikana harvoin. Haastateltavien mielestä laaturaportoinnin hyödyntäminen osana omaisuudenhallintaa on mahdollista, mutta sillan laaturaportoimisen päätehtävänä on oltava tulevaisuudessakin urakoitsijan työnsopimuksenmukaisuuden osoittaminen. Urakoitsijoiden näkökulmasta laaturaportoiminen henkilöityy paljon nykyisin ja hankkeiden välillä voi olla suuriakin eroavaisuuksia. Haastattelujen perusteella urakoitsijat toivoisivat tilaajilta selkeämpää ohjeistusta ja osoittamista laadunosoittamisen vaatimuksista. Aineistotutkimuksen perusteella urakoitsijat tuottavat hyvin urakan laadunosoitusta urakan aikana. Lisäksi havaittiin, että siltojen laaturaportoimisen toimittaminen osaksi omaisuudenhallintajärjestelmää on puutteellista.

Aineiston pohjalta kehitettiin kaksi kehitysehdotusta laatudokumentoinnin parantamiseksi. Ensimmäisen kehitysehdotuksen tavoitteena on päivittää nykyisiä käytäntöjä ja menetelmiä nykyaikaisemmaksi. Toisen kehitysehdotuksen tavoitteena on muuttaa laaturaportoimisen käytäntöjä enemmän digitaalisemmaksi ja yhdenmukaisemmaksi omaisuudenhallinnan järjestelmää, joka mahdollistaisi rakentamisen aikaisen tiedon tarkemman integroimisen osaksi omaisuudenhallintajärjestelmää.

Siltojen laaturaportointia voidaan hyödyntää osana omaisuudenhallintaa, mutta siltarakenteen sopimuksenmukaisuuden osoittamisen jälkeen laaturaportoinnin tehtävänä on enemmän täydentää tietopuutteita muihin omaisuudenhallinnan prosesseihin. Siltojen laaturaportointi tuottaa laajan tiedon valmistuneen rakenteen materiaaleista ja sen ominaisuuksista, jotka täydentävät omaisuudenhallinnan muita prosesseja.