Ensihoidon potilaiden hakeutuminen päivystykseen kuljettamattajättämispäätöksen jälkeen
Veijanen, Miina-Maaria (2022)
2022
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-08-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202208246679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202208246679
Tiivistelmä
Johdanto: Ensihoitopalvelussa kohdataan potilaita, joiden hoitoon kuljettamiseen ei ole tarvetta. Osa kuljettamatta jätetyistä potilaista hakeutuu kuitenkin vaivastaan päivystykselliseen hoitoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkkailla kuljettamatta jätettyjen potilaiden myöhempää hakeutumista terveydenhuollon päivystyksellisiin palveluihin sekä tunnistaa näistä potilaista mahdollisia tyyppipiirteitä ja syitä hoitoon hakeutumiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös ensihoitoyksikön toimintaa kuljettamattajättämistilanteissa.
Aineisto ja menetelmät: Tässä kohorttitutkimuksessa seurattiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) alueella elokuussa 2021 kohdattuja, mutta kuljettamatta jätettyjä potilaita. Tiedot kerättiin PSHP:n CODEA- palvelimelta, ensihoidon täyttämistä SV210-lomakkeista sekä Uranus-potilastietojärjestelmästä. Aineistot tallennettiin Microsoft Excel -taulukkoon, ja niitä analysoitiin IBM:n SPSS Statistics -tilasto-ohjelmalla (versio 27).
Tulokset: Tutkimuksessa havaittiin, että kuljettamatta jätetyistä potilaista 13 % hakeutui kolmen vuorokauden sisällä uudelleen päivystyksellisen palvelun piiriin. Ensihoidon käynnin kanssa samasta syystä uudelleenhakeutujia oli 11 %. Näistä 39 % tuli päivystykseen ambulanssin kuljettamana, ja 48 %:lla hakeutuminen tapahtui ensimmäisen vuorokauden aikana. Hoitoon hakeutuminen oli yleisintä D- kiireellisyysluokan tehtävissä, missä hakeutujia oli 14 %. Tyypillisemmin hoitoon hakeutuja oli nainen. Yleisin syy hakeutumiseen oli rintakipu (17 %) ja toiseksi yleisin yleistilan heikentyminen (13 %). Rintakipuinen potilas myös hakeutui todennäköisemmin uudelleen hoitoon, jolloin yleisyys ei johtunut vain tehtävätyypin tavallisuudesta. SV210-lomakkeet oli täytetty saman tasoisesti hoitoon hakeutumisesta riippumatta. Hakeutuneiden lomakkeista 66 % oli täytetty sekä kaikkien peruselintoimintojen että hoito-ohjeen antamisen ja tarvittavien lisätutkimusten osalta. Yleisin puute lomakkeissa oli hengitystaajuuden numeerisen arvon merkitseminen, mikä korjattuna nostaisi täydellisesti täytettyjen lomakkeiden määrän 81 %:iin.
Pohdinta: Ensihoidon toiminta havaittiin tutkimuksessa varsin laadukkaaksi. Kirjauksista sai hyvän yleiskuvan ensihoitotilanteesta. Peruselintoiminnot tulisi kuitenkin selvissäkin tapauksissa mitata: suurin tutkimuksessa esiin tullut puute oli hengitystaajuuden numeerisen arvon puuttuminen. Kehittämisehdotuksena olisikin peruselintoimintojen merkitsemisen yhtenäistäminen kaikkien ensihoitoyksiköiden kesken esimerkiksi yhteisen sähköisen SV210-lomakkeen avulla.
Aineisto ja menetelmät: Tässä kohorttitutkimuksessa seurattiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) alueella elokuussa 2021 kohdattuja, mutta kuljettamatta jätettyjä potilaita. Tiedot kerättiin PSHP:n CODEA- palvelimelta, ensihoidon täyttämistä SV210-lomakkeista sekä Uranus-potilastietojärjestelmästä. Aineistot tallennettiin Microsoft Excel -taulukkoon, ja niitä analysoitiin IBM:n SPSS Statistics -tilasto-ohjelmalla (versio 27).
Tulokset: Tutkimuksessa havaittiin, että kuljettamatta jätetyistä potilaista 13 % hakeutui kolmen vuorokauden sisällä uudelleen päivystyksellisen palvelun piiriin. Ensihoidon käynnin kanssa samasta syystä uudelleenhakeutujia oli 11 %. Näistä 39 % tuli päivystykseen ambulanssin kuljettamana, ja 48 %:lla hakeutuminen tapahtui ensimmäisen vuorokauden aikana. Hoitoon hakeutuminen oli yleisintä D- kiireellisyysluokan tehtävissä, missä hakeutujia oli 14 %. Tyypillisemmin hoitoon hakeutuja oli nainen. Yleisin syy hakeutumiseen oli rintakipu (17 %) ja toiseksi yleisin yleistilan heikentyminen (13 %). Rintakipuinen potilas myös hakeutui todennäköisemmin uudelleen hoitoon, jolloin yleisyys ei johtunut vain tehtävätyypin tavallisuudesta. SV210-lomakkeet oli täytetty saman tasoisesti hoitoon hakeutumisesta riippumatta. Hakeutuneiden lomakkeista 66 % oli täytetty sekä kaikkien peruselintoimintojen että hoito-ohjeen antamisen ja tarvittavien lisätutkimusten osalta. Yleisin puute lomakkeissa oli hengitystaajuuden numeerisen arvon merkitseminen, mikä korjattuna nostaisi täydellisesti täytettyjen lomakkeiden määrän 81 %:iin.
Pohdinta: Ensihoidon toiminta havaittiin tutkimuksessa varsin laadukkaaksi. Kirjauksista sai hyvän yleiskuvan ensihoitotilanteesta. Peruselintoiminnot tulisi kuitenkin selvissäkin tapauksissa mitata: suurin tutkimuksessa esiin tullut puute oli hengitystaajuuden numeerisen arvon puuttuminen. Kehittämisehdotuksena olisikin peruselintoimintojen merkitsemisen yhtenäistäminen kaikkien ensihoitoyksiköiden kesken esimerkiksi yhteisen sähköisen SV210-lomakkeen avulla.