Circulating microRNAs as Biomarkers for Multiple Sclerosis
Vistbacka, Julia (2022)
Vistbacka, Julia
Tampere University
2022
Lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine, Biosciences and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-09-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2530-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2530-5
Tiivistelmä
Tausta: Multippeliskleroosi (MS) on immuunivälitteinen keskushermoston demyelinisoiva ja rappeuttava tulehduksellinen sairaus, joka aiheuttaa vakavia neurologisia toimintahäiriöitä ja johtaa potilaiden vammautumiseen. Huolimatta MS- tautiin ehdotettujen molekyylibiomarkkereiden suuresta määrästä vain muutamia niistä on tiukasti validoitu ja käytetty kliinisesti. MikroRNA:t (miRNA:t) ovat pieniä ei-koodaavia RNA:ita ja niiden on osoitettu toimivan avainmolekyyleinä useiden sairauksien patogeneesissä ja kehityksessä. MiRNA:t säätelevät geenin ilmentymistä transkription jälkeisellä tasolla joko estämällä mRNA: translaatiota tai edesauttamalla kohde-mRNA:sa hajoamista. MiRNA-järjestelmä on uusi genominen säätelykerros, joka yhdistää kymmeniä tai satoja kohdegeenejä tai niiden muodostamia aineenvaihduntareittejä yhden miRNA:n säätely alaisuuteen. Huomioiden miRNA:iden hyvä stabiilius ja niiden suhteellisen helppo analysointi, verenkierron miRNA:t ovat lupaavia uusia biomarkkeriehdokkaita MS-tautiin ja sen kliinisten alatyyppien diagnostiikkaan ja voivat tarjota merkittävää lisäarvoa myös taudin kulun ennustamisessa ja sen terapeuttisten vasteiden optimoinnissa.
Tavoitteet: Tämä väitöskirjatyö keskittyi tutkimaan ihmisen verenkierrossa olevien miRNA:iden osuutta MS-taudin ja sen kliinisten alatyyppien biomarkkereina sekä yhteyttä taudin kliinisen aktiivisuuden ja vaikeusasteen kanssa.
Aineistot ja menetelmät: Verenkierrossa olevien miRNA:iden (n=84) ilmentymistä tutkittiin yhteensä 290 henkilön seerumista: 81 aaltomaista MS-tautia (RRMS), 66 ensisijaisesti etenevää MS-tautia (PPMS), 45 toissijaisesti etenevää MS-tautia (SPMS) ja 18 kliinisesti eriytynyttä oireyhtymää (CIS) sairastavilla sekä 80 terveellä kontrollihenkilöllä (osatyöt I-III). MiR-128-3p:n, miR-191-5p:n, miR-24-3p:n ja miR-223-3p:n ilmentymistä tutkittiin myös neljän vuoden seurannan aikana 57 MS- potilaalla, 18 CIS-potilaalla ja 32 ikä ja sukupuoli kaltaistetussa kontrollilla (osatyö III). MiScript seerumin miRNA RT-PCR-määritystekniikoita käytettiin valittujen miRNA:iden suhteellisten ilmentymistasojen mittaamiseen. Tilastolliset analyysit suoritettiin käyttämällä SPSS-versiota 22.0 (IBM Corporation, Armonk, NY, USA) tutkimuksissa I-III.
Tulokset: Tutkituista miRNA:ista (n=84) miR-128-3p ilmensi eniten potentiaalia etenevän MS-taudin diagnostisena biomarkkerina, koska se oli yli-ilmentynyt PPMS:ssä verrattuna SPMS:ään (osatyö I) ja terveisiin kontrolleihin (osatyöt I-III). MiR-191-5p yli-ilmentyi RRMS:ssä (osatyöt II-III), PPMS:ssä (osatyöt I-II) ja SPMS:ssä (osatyö I) verrattuna terveisiin kontrolleihin. Kun taas miR-24-3p yli- ilmentyi PPMS:ssä verrattuna SPMS:ään (osatyö I) ja terveisiin kontrolleihin (I-II) sekä RRMS:n verrattuna terveisiin kontrolleihin (II). Mitä tulee miR-376c-3p:hen sen yli-ilmentymistä havaittiin PPMS:ssä verrattuna terveisiin kontrollihenkilöihin (osatyö I). Tutkimukseen III sisältyvä miR-223-3p ei osoittanut tilastollisesti merkitseviä eroja minkään MS-alatyypin ja terveiden kontrollihenkilöiden tai CIS:n välillä. MiR-128-3p:n ja miR-24-3p:n ilmentyminen oli vakaa neljän vuoden seurantajakson ajan, kun taas miR-191-5p:n ja miR-223-3p:n ajallisia muutoksia havaittiin MS:ssa mutta ei CIS:ssä. Kun taudin kliininen aktiivisuus otettiin huomioon miR-191-5p:ssä havaittiin ajallisia muutoksia potilailla, joilla oli lisääntyvä disabiliteetti EDSS-pisteillä luokiteltuna tai aivojen magneettikuvauksessa havaitut lisääntyvät T1- tai FLAIR-leesiovolyymit kun taas miR-223-3p vaihteli relapsiaktiivisessa RRMS:ssä.
Johtopäätökset: Yhdistettynä tämän väitöskirjatyön tulokset heijastelevat verenkierron miRNA:iden, erityisesti miR-191-5p:n ja miR-24-3p:n merkitystä MS- taudin diagnostisina biomarkkereina ja miR-128-3p:n tärkeyttä PPMS:n diagnostisena biomarkkerina. Lisäksi miR-191-5p ja miR-223-3p voivat mahdollisesti heijastaa MS-taudin patologiaan liittyviviä ajallisia muutoksia.
Tavoitteet: Tämä väitöskirjatyö keskittyi tutkimaan ihmisen verenkierrossa olevien miRNA:iden osuutta MS-taudin ja sen kliinisten alatyyppien biomarkkereina sekä yhteyttä taudin kliinisen aktiivisuuden ja vaikeusasteen kanssa.
Aineistot ja menetelmät: Verenkierrossa olevien miRNA:iden (n=84) ilmentymistä tutkittiin yhteensä 290 henkilön seerumista: 81 aaltomaista MS-tautia (RRMS), 66 ensisijaisesti etenevää MS-tautia (PPMS), 45 toissijaisesti etenevää MS-tautia (SPMS) ja 18 kliinisesti eriytynyttä oireyhtymää (CIS) sairastavilla sekä 80 terveellä kontrollihenkilöllä (osatyöt I-III). MiR-128-3p:n, miR-191-5p:n, miR-24-3p:n ja miR-223-3p:n ilmentymistä tutkittiin myös neljän vuoden seurannan aikana 57 MS- potilaalla, 18 CIS-potilaalla ja 32 ikä ja sukupuoli kaltaistetussa kontrollilla (osatyö III). MiScript seerumin miRNA RT-PCR-määritystekniikoita käytettiin valittujen miRNA:iden suhteellisten ilmentymistasojen mittaamiseen. Tilastolliset analyysit suoritettiin käyttämällä SPSS-versiota 22.0 (IBM Corporation, Armonk, NY, USA) tutkimuksissa I-III.
Tulokset: Tutkituista miRNA:ista (n=84) miR-128-3p ilmensi eniten potentiaalia etenevän MS-taudin diagnostisena biomarkkerina, koska se oli yli-ilmentynyt PPMS:ssä verrattuna SPMS:ään (osatyö I) ja terveisiin kontrolleihin (osatyöt I-III). MiR-191-5p yli-ilmentyi RRMS:ssä (osatyöt II-III), PPMS:ssä (osatyöt I-II) ja SPMS:ssä (osatyö I) verrattuna terveisiin kontrolleihin. Kun taas miR-24-3p yli- ilmentyi PPMS:ssä verrattuna SPMS:ään (osatyö I) ja terveisiin kontrolleihin (I-II) sekä RRMS:n verrattuna terveisiin kontrolleihin (II). Mitä tulee miR-376c-3p:hen sen yli-ilmentymistä havaittiin PPMS:ssä verrattuna terveisiin kontrollihenkilöihin (osatyö I). Tutkimukseen III sisältyvä miR-223-3p ei osoittanut tilastollisesti merkitseviä eroja minkään MS-alatyypin ja terveiden kontrollihenkilöiden tai CIS:n välillä. MiR-128-3p:n ja miR-24-3p:n ilmentyminen oli vakaa neljän vuoden seurantajakson ajan, kun taas miR-191-5p:n ja miR-223-3p:n ajallisia muutoksia havaittiin MS:ssa mutta ei CIS:ssä. Kun taudin kliininen aktiivisuus otettiin huomioon miR-191-5p:ssä havaittiin ajallisia muutoksia potilailla, joilla oli lisääntyvä disabiliteetti EDSS-pisteillä luokiteltuna tai aivojen magneettikuvauksessa havaitut lisääntyvät T1- tai FLAIR-leesiovolyymit kun taas miR-223-3p vaihteli relapsiaktiivisessa RRMS:ssä.
Johtopäätökset: Yhdistettynä tämän väitöskirjatyön tulokset heijastelevat verenkierron miRNA:iden, erityisesti miR-191-5p:n ja miR-24-3p:n merkitystä MS- taudin diagnostisina biomarkkereina ja miR-128-3p:n tärkeyttä PPMS:n diagnostisena biomarkkerina. Lisäksi miR-191-5p ja miR-223-3p voivat mahdollisesti heijastaa MS-taudin patologiaan liittyviviä ajallisia muutoksia.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4926]