Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Circulating microRNAs as Biomarkers for Multiple Sclerosis

Vistbacka, Julia (2022)

 
Avaa tiedosto
978-952-03-2530-5.pdf (1.790Mt)
Lataukset: 



Vistbacka, Julia
Tampere University
2022

Lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine, Biosciences and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-09-23
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2530-5
Tiivistelmä
Tausta: Multippeliskleroosi (MS) on immuunivälitteinen keskushermoston demyelinisoiva ja rappeuttava tulehduksellinen sairaus, joka aiheuttaa vakavia neurologisia toimintahäiriöitä ja johtaa potilaiden vammautumiseen. Huolimatta MS- tautiin ehdotettujen molekyylibiomarkkereiden suuresta määrästä vain muutamia niistä on tiukasti validoitu ja käytetty kliinisesti. MikroRNA:t (miRNA:t) ovat pieniä ei-koodaavia RNA:ita ja niiden on osoitettu toimivan avainmolekyyleinä useiden sairauksien patogeneesissä ja kehityksessä. MiRNA:t säätelevät geenin ilmentymistä transkription jälkeisellä tasolla joko estämällä mRNA: translaatiota tai edesauttamalla kohde-mRNA:sa hajoamista. MiRNA-järjestelmä on uusi genominen säätelykerros, joka yhdistää kymmeniä tai satoja kohdegeenejä tai niiden muodostamia aineenvaihduntareittejä yhden miRNA:n säätely alaisuuteen. Huomioiden miRNA:iden hyvä stabiilius ja niiden suhteellisen helppo analysointi, verenkierron miRNA:t ovat lupaavia uusia biomarkkeriehdokkaita MS-tautiin ja sen kliinisten alatyyppien diagnostiikkaan ja voivat tarjota merkittävää lisäarvoa myös taudin kulun ennustamisessa ja sen terapeuttisten vasteiden optimoinnissa.

Tavoitteet: Tämä väitöskirjatyö keskittyi tutkimaan ihmisen verenkierrossa olevien miRNA:iden osuutta MS-taudin ja sen kliinisten alatyyppien biomarkkereina sekä yhteyttä taudin kliinisen aktiivisuuden ja vaikeusasteen kanssa.

Aineistot ja menetelmät: Verenkierrossa olevien miRNA:iden (n=84) ilmentymistä tutkittiin yhteensä 290 henkilön seerumista: 81 aaltomaista MS-tautia (RRMS), 66 ensisijaisesti etenevää MS-tautia (PPMS), 45 toissijaisesti etenevää MS-tautia (SPMS) ja 18 kliinisesti eriytynyttä oireyhtymää (CIS) sairastavilla sekä 80 terveellä kontrollihenkilöllä (osatyöt I-III). MiR-128-3p:n, miR-191-5p:n, miR-24-3p:n ja miR-223-3p:n ilmentymistä tutkittiin myös neljän vuoden seurannan aikana 57 MS- potilaalla, 18 CIS-potilaalla ja 32 ikä ja sukupuoli kaltaistetussa kontrollilla (osatyö III). MiScript seerumin miRNA RT-PCR-määritystekniikoita käytettiin valittujen miRNA:iden suhteellisten ilmentymistasojen mittaamiseen. Tilastolliset analyysit suoritettiin käyttämällä SPSS-versiota 22.0 (IBM Corporation, Armonk, NY, USA) tutkimuksissa I-III.

Tulokset: Tutkituista miRNA:ista (n=84) miR-128-3p ilmensi eniten potentiaalia etenevän MS-taudin diagnostisena biomarkkerina, koska se oli yli-ilmentynyt PPMS:ssä verrattuna SPMS:ään (osatyö I) ja terveisiin kontrolleihin (osatyöt I-III). MiR-191-5p yli-ilmentyi RRMS:ssä (osatyöt II-III), PPMS:ssä (osatyöt I-II) ja SPMS:ssä (osatyö I) verrattuna terveisiin kontrolleihin. Kun taas miR-24-3p yli- ilmentyi PPMS:ssä verrattuna SPMS:ään (osatyö I) ja terveisiin kontrolleihin (I-II) sekä RRMS:n verrattuna terveisiin kontrolleihin (II). Mitä tulee miR-376c-3p:hen sen yli-ilmentymistä havaittiin PPMS:ssä verrattuna terveisiin kontrollihenkilöihin (osatyö I). Tutkimukseen III sisältyvä miR-223-3p ei osoittanut tilastollisesti merkitseviä eroja minkään MS-alatyypin ja terveiden kontrollihenkilöiden tai CIS:n välillä. MiR-128-3p:n ja miR-24-3p:n ilmentyminen oli vakaa neljän vuoden seurantajakson ajan, kun taas miR-191-5p:n ja miR-223-3p:n ajallisia muutoksia havaittiin MS:ssa mutta ei CIS:ssä. Kun taudin kliininen aktiivisuus otettiin huomioon miR-191-5p:ssä havaittiin ajallisia muutoksia potilailla, joilla oli lisääntyvä disabiliteetti EDSS-pisteillä luokiteltuna tai aivojen magneettikuvauksessa havaitut lisääntyvät T1- tai FLAIR-leesiovolyymit kun taas miR-223-3p vaihteli relapsiaktiivisessa RRMS:ssä.

Johtopäätökset: Yhdistettynä tämän väitöskirjatyön tulokset heijastelevat verenkierron miRNA:iden, erityisesti miR-191-5p:n ja miR-24-3p:n merkitystä MS- taudin diagnostisina biomarkkereina ja miR-128-3p:n tärkeyttä PPMS:n diagnostisena biomarkkerina. Lisäksi miR-191-5p ja miR-223-3p voivat mahdollisesti heijastaa MS-taudin patologiaan liittyviviä ajallisia muutoksia.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [5216]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste