Luokanopettajakoulutuksien opetussuunnitelmat ja suomi toisena kielenä -kokonaisuudet: Luokanopettajaopiskelijoiden valmiudet opettaa suomi toisena kielenä -oppilaita
Ekström, Mia; Merinen, Milla (2022)
Ekström, Mia
Merinen, Milla
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-09-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202208156422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202208156422
Tiivistelmä
Globaali maailma ja jatkuvasti muuttuva yhteiskunta asettavat suomalaiselle koulutukselle yhä moninaisempia haasteita, mutta toisaalta myös tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Samanaikaisesti luokanopettajakoulutuksilta, luokanopettajaopiskelijoilta, sekä jo työmaailmassa olevilta luokanopettajilta vaaditaan jatkuvaa oman toiminnan reflektointia ja kehittämistä. Monikulttuuristuvassa koulussa suomi toisena kielenä -oppilaita on yhä vain enemmän, ja jokaisen heitä opettavan tulee tarjota mahdollisimman kulttuurisensitiivistä ja laadukasta opetusta, joka tukee näiden oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisia S2-sisältöjä on löydettävissä valikoitujen yliopistojen luokanopettajakoulutuksien opetussuunnitelmista. Näitä sisältöjä ja opetussuunnitelmista kumpuavia oppimismahdollisuuksia vertailtiin näissä koulutuksissa opiskelevien kokemuksiin ja näkemyksiin. Tutkimuskysymyksiä olivat, millaisia S2-opetukseen liitettäviä kursseja ja/tai kurssisisältöjä löytyy tutkittavien yliopistojen opetussuunnitelmista, millaisia kompetensseja opiskelijat kokevat saavansa yliopistojen tarjoamasta opetuksesta, ja kokevatko luokanopettajaopiskelijat saamansa opetuksen olleen riittävää.
Tutkimuksen aineisto kerättiin avoimen kyselylomakkeen avulla, joka luotiin opetussuunnitelmista löydettävien S2-teemojen, sekä teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kyselylomakkeeseen vastasi 11 opiskelijaa, kolmesta eri yliopistosta.
Analyysi toteutettiin kahdessa osassa. Yliopistojen opetussuunnitelmia, eli ensimmäistä tutkimuskysymystä lähestyttiin deduktiivisen sisällönanalyysin kautta. Teorialähtöisen analyysin taustalla vaikuttaa R.M. Hardenin yksinkertainen opetussuunnitelmien kartoittamismalli. Tässä mallissa kerätään tietoa neljästä opetussuunnitelman osa-alueesta. Näitä tietoja hyödyntämällä pystytään kartoittamaan opiskelijan oppimismahdollisuuksia. Toiseen tutkimuskysymykseen pyrittiin löytämään vastaus analysoimalla kyselylomakkeen vastauksia aineistolähtöisesti.
Analyysin perusteella S2-teemoja käsitellään luokanopettajakoulutuksissa jonkin verran, muttei riittävästi. Vastaajien välillä oli nähtävissä suuria eroja, mikä selittyy osittain opiskelijoiden henkilökohtaisen kiinnostuksen, ja kokemuksien perusteella. Aineistosta muodostettiin analyysin myötä kolme vastaajatyyppiä, jotka kuvaavat opiskelijoiden valmiuksia toimia S2-oppilaiden opettajana. Nämä kolme tyyppiä ovat: kompetenssit puuttuvat, kompetenssit ja teoria, sekä kompetenssit ja käytäntö. The ever-globalizing world connected to our constantly changing society create both challenges as well as opportunities for the Finnish education system. The class teacher education programs, the class teacher students, as well as the teachers already working in the field are required to constantly reflect and improve their skills. The multicultural school is a concept that has come to stay and as a result the number of pupils who study Finnish as a second language has increased. Teacher’s must be able to provide quality teaching that supports the pupils’ individual learning. The purpose of this study was to find out what kind of Finnish as a second language courses and elements could be found in the curriculums of three universities that offer class teacher programs. Additionally, these elements and learning possibilities were then compared to views given by the students. The research questions of this study were as follow: what kind of Finnish as a second language contents can be found within the curriculums, what kind of competences do the students feel they have gained from the teaching, and whether they feel this teaching has been sufficient.
The data for the study was gathered via an open question form. This form was based on the Finnish as a second language content that was found in the universities’ curriculums as well as the theoretical framework. A total of 11 students completed the form.
The analysis was done in two parts. Firstly, the curriculums of the universities were analyzed using deductive content analysis, which was then used to answer the first research question. Secondly, the question forms were analyzed based on R.M. Hardens model of curriculum mapping. This model gathers data on four different parts of the curriculum.
Based on the analysis the universities do offer some education in the themes of Finnish as a second language but not sufficiently. There were vast differences between the knowledge and skills of the participants, which can in part be explained by personal interest. Based on the data three respondent types were found: does not feel equipped to teach Finnish as a second language pupils, feels that their studies have at least in part prepared them for working with Finnish as a second language pupils, and feels that in addition to their studies they have gained practical experience elsewhere and therefore is equipped to teach Finnish as a second language pupils.
Tutkimuksen aineisto kerättiin avoimen kyselylomakkeen avulla, joka luotiin opetussuunnitelmista löydettävien S2-teemojen, sekä teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kyselylomakkeeseen vastasi 11 opiskelijaa, kolmesta eri yliopistosta.
Analyysi toteutettiin kahdessa osassa. Yliopistojen opetussuunnitelmia, eli ensimmäistä tutkimuskysymystä lähestyttiin deduktiivisen sisällönanalyysin kautta. Teorialähtöisen analyysin taustalla vaikuttaa R.M. Hardenin yksinkertainen opetussuunnitelmien kartoittamismalli. Tässä mallissa kerätään tietoa neljästä opetussuunnitelman osa-alueesta. Näitä tietoja hyödyntämällä pystytään kartoittamaan opiskelijan oppimismahdollisuuksia. Toiseen tutkimuskysymykseen pyrittiin löytämään vastaus analysoimalla kyselylomakkeen vastauksia aineistolähtöisesti.
Analyysin perusteella S2-teemoja käsitellään luokanopettajakoulutuksissa jonkin verran, muttei riittävästi. Vastaajien välillä oli nähtävissä suuria eroja, mikä selittyy osittain opiskelijoiden henkilökohtaisen kiinnostuksen, ja kokemuksien perusteella. Aineistosta muodostettiin analyysin myötä kolme vastaajatyyppiä, jotka kuvaavat opiskelijoiden valmiuksia toimia S2-oppilaiden opettajana. Nämä kolme tyyppiä ovat: kompetenssit puuttuvat, kompetenssit ja teoria, sekä kompetenssit ja käytäntö.
The data for the study was gathered via an open question form. This form was based on the Finnish as a second language content that was found in the universities’ curriculums as well as the theoretical framework. A total of 11 students completed the form.
The analysis was done in two parts. Firstly, the curriculums of the universities were analyzed using deductive content analysis, which was then used to answer the first research question. Secondly, the question forms were analyzed based on R.M. Hardens model of curriculum mapping. This model gathers data on four different parts of the curriculum.
Based on the analysis the universities do offer some education in the themes of Finnish as a second language but not sufficiently. There were vast differences between the knowledge and skills of the participants, which can in part be explained by personal interest. Based on the data three respondent types were found: does not feel equipped to teach Finnish as a second language pupils, feels that their studies have at least in part prepared them for working with Finnish as a second language pupils, and feels that in addition to their studies they have gained practical experience elsewhere and therefore is equipped to teach Finnish as a second language pupils.