Role of Intellectual Capital in Company Growth : A Case Study on Technology Companies in Finland

Abstract

Väitöskirjassa tutkitaan aineettoman pääoman panostamista kasvuyrityksiin osana aktorien strategisten resurssien allokointia. Aktorinäkökulma ei keskity pelkästään taloudellisia resursseja ja osaamista panostaviin pääomasijoittajiin, vaan myös aineetonta pääomaa panostaviin toimijoihin, joiden panoksilla on keskeisesti vaikutus kohdeyrityksen kasvuun. Yksi tämän työn kontribuutioista on yrityksen kasvun riippuvuuden tarkastelu strategisista resursseista selitettynä aineettoman pääoman näkökulmasta. Toinen kontribuutio on kuvaus ja selitysmalli investoinnin kaltaiselle aineettoman pääoman panostamiselle. Tutkimusaineisto koostuu pääasiassa kasvuhakuisista teknologiayrityksistä.

Tutkimuksen kohdeilmiö – aineettoman pääoman panostaminen kasvuyritysten kasvun kiihdyttäjänä – on tuttu riskiyritysten pääomasijoitustoimintaa sekä resurssiriippuvuuslähtöisesti yritys- strategiaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Kuitenkin aineettoman pääoman tutkimus on sivunnut aineettoman pääoman panostamisen logiikkaa teknologiakasvuyrityskontekstissa suhteellisen vähän verrattuna alan koko tutkimusvolyymiin. Tutkimus pyrkii täydentämään tätä vajetta.

Tutkimus on luonteeltaan eksploratiivinen ja toiminta-analyyttinen. Väitöskirjan punainen lanka perustuu huomioon, että yritysten kasvua rajoittava tekijä ei ole pelkästään taloudellisten resurssien puute, vaan myös se, että aineetonta pääomaa on rajallisesti saatavilla. Kuitenkin vähemmän tunnettua on se, millaista aineetonta pääomaa ja missä järjestyksessä yritykset tarvitsevat kasvun eri tasoilla. Tämän vuoksi työn teoreettinen viitekehys on aineettoman pääoman teoria. Toisaalta tälle läheiset teoriat, joita yleensä on esitetty venture capital-teemaa ja resurssiriippuvuutta tarkastelevassa strategiakirjallisuudessa, tarjoavat lähtökohdan tarvittavien apukäsitteiden luomiseksi tutkimusdatan operationalisointia varten.

Tutkimusongelma on muotoiltu kahdessa pitkähkössä tutkimuskysymyksessä alakysymyksineen. Tiivistetysti ilmaisten ensimmäinen tutkimuskysymys on: millainen on teknologiayrityksen kasvu aineettoman pääoman termein kuvattuna mallina? Toinen tutkimuskysymys on: millaisia ovat teknologiayritysten kasvun panostamisen syklit aineettoman pääoman kannalta? Sen kahdessa alakysymyksessä luodaan yleistetty esitys erityyppisten aineettoman pääoman aktorien profiileiksi, jonka jälkeen nämä sovitetaan IC-kasvumalliin. Kolmas tutkimuskysymyksen 2 alakysymys tarkastelee aineettoman pääoman panostamisen vaikuttavuutta yrityskasvuun. Tarkentaen toinen tutkimuskysymys nostaa esille näiden syklien eri osavaiheissa tapahtuvan aineettoman pääoman panostamisen eri lajit ja näiden keskinäisen riippuvuuden sekä vaikutuksen kohdeyrityksen kilpailuetutekijöihin. Yhteenvetona tutkimuskysymyksiin syntyy aineettoman pääoman panostamisen malli, jolla kuvataan aineettoman pääoman rooli yrityskasvussa.

Tutkimus on nelivaiheinen. Alussa pyritään johtamaan kasvumalli suoraan tutkimusdatasta muutaman apukäsitteen avulla, jota voidaan luonnehtia eksploratiivis-deskriptiiviseksi vaiheeksi. Seuraavaksi kaksi teoriakäsitettä, kasvun mikrotason käsite eli yksittäisen liiketoiminnan kasvun vaihemalli ja makrotason käsite eli diversifikaatio, jolla kuvataan yhtä yrityksen kasvusykliä kilpailutilanteessa markkinoilla, yhdistetään 7*7-matriisikuvaukseksi. Tämä on samalla organisaation operaatioiden avulla kuvattu kasvun malli, josta johdetaan varsinainen aineettoman pääoman käsittein kuvattu teknologiayritysten kasvun malli. Tämä malli on vastaus ensimmäiseen tutkimuskysymykseen.

Johdettu aineettoman pääoman malli perustuu makrotasolla seitsemään perättäiseen diversifikaatioon, joita ovat nolladiversifikaatio, pieni tuote-, pieni markkina- ja pieni käänteinen diversifikaatio sekä vastaavat kolme isoa diversifikaatiota. Tyypillisesti isot diversifikaatiot sisältävät olemassa olevan liiketoiminnan hankintoja, joilla laajennetaan tuoteperhettä ja asiakaskuntaa. Yksittäinen diversifikaatio taas kuvataan seitsemänaskelisen uuden liiketoiminnan kehitysmallin avulla, joka on yleinen kaikille diversifikaatioille. Kasvumallin uutuusarvo perustuu paitsi IC-käsitteistön soveltamiseen myös käänteisen diversifikaation huomiointiin. Viimeksi mainittu sisältää kaikki seitsemän kasvun vaihetta mikrotasolla, mikä osoittaa sen myös olevan tasaveroinen muiden diversifikaatioiden kanssa.

Kolmannessa vaiheessa, joka voidaan luonnehtia eksploratiivis-geneeriseksi vaiheeksi, testataan kasvumalli aktoriaineistolla ja aktoreille luodaan geneeriset profiilit aineettoman pääoman termein. Yleistämällä aktoriprofiilit johdetaan nelisyklinen kuvaus tiivistämällä yksittäisen diversifikaation mikrotason seitsemänvaiheinen kasvumalli neljään päävaiheeseen. Kukin näistä neljästä vaiheesta edustaa tietyn tyyppistä aineetonta pääomaa sekä panostavan aktorin ydintoiminta-aluetta.

Neljäs vaihe on aineettoman pääoman panostamisen vaikuttavuuden tarkastelu yksittäisen diversifikaation rajaamassa kasvusyklissä, joka on käytännössä yrityskasvun yksittäinen investointisykli. Sen tuotos taas näkyy kilpailuetuna, joka saa eri diversifikaatioiden mukaisesti eri muotoja. Lopulta saavutetaan ensimmäistä vaihetta lukuun ottamatta em. osatuloksiin perustuva kokonaisvaltainen kehysmalli, joka tarjoaa kuvauksen aineettoman pääoman roolille teknologiayrityksen kasvussa. Johtopäätösosassa tehdään lisäksi yhteenveto profiileista erityyppisille aineettoman pääoman panostajille.

Väitöskirjan teoreettisia hyötyjä ovat em. yrityskasvun malli aineettoman pääoman käsittein avulla kuvattuna. Lisäksi teoriaosassa johdettu aineettoman pääoman 35-muuttujainen hierarkinen malli soveltuu perustaksi mm. kvalitatiivisille yrityskasvun aineettoman pääoman tutkimuksille. Myös omistajuuden tarkastelu osana rakennepääomaa on täydentävä tekijä nykyiseen aineettoman pääoman teoriaan.

Työn käytännölliset sovellusmahdollisuudet liittyvät mm. liiketoiminnan uudelleen organisoinnin, strukturoinnin, professionaaliseen hallintaan, joka ei saa kasvuyrityksiltä useinkaan tarvittavaa huomiota. Chief Restructuring Officerin eli uudelleen suuntauksen johtajan tulee olla yritykselle enemmän kuin vain tilapäinen johdon konsultti. Sitoutuneena osaomistajana tällainen kyvykäs aktori toimii paitsi liiketoimintaportfolion analysoijana myös uudelleen suuntauksen johtajana.

Toinen sovellusalue perustuu väitöskirjan tarjoamaan ymmärrykseen aineettoman pääoman olemuksesta yrityskasvun mikro- ja makrotasolla, joka luo pohjan johdon konsultoinnin skenaariotyökalulle kasvu-urien vaihtoehtojen mallintamiseksi.

Kasvuyritysten johdon usein esittämä kysymys on, miten ja missä vaiheessa kasvun edellyttämät osaamisresurssit tulisi kytkeä osaksi yritystä ja miten toimiva johto voi varmistaa oman asemansa. Tämä työ tarjoaa luontevan perustan kirjoittaa käytännöllinen kirja, joka on tarkoitettu alkaville yrittäjille tai aineettoman pääoman panostajiksi tähtääville kanssayrittäjille.

The research objective of this study is centered on investigating the value added by intellectual capital from the variety of strategic resource allocation in technology growth firms by diverse actors. The actor perspective is not limited to venture capital investors but attention is given to any of the intellectual capital value adding actor types suitable for leveraging companies to further growth stages. From the company perspective, especially the strategic resource dependency explained from the intellectual capital standpoint is one of the major contributions here. The second contribution is the descriptive analyses of investment-like occurrences of intellectual capital value adding from both the growth company and the actor perspective.

The phenomenon of interest, intellectual capital paced firm growth involving the investment perspective, is well known in venture capital literature, termed sometimes as smart capital. Also scholars inspired by the resource dependency backed strategy management literature have added their views on firm growth boosted by intangible resources. However, the literature on intellectual capital reveals only a few studies focusing on explaining the dynamism of intellectual capital within growth firms featured by investing. Filling this research gap is an aim of this study.

The research approach is by nature explorative and action-analytical. The leading thread of the thesis is the well-known notion that the growth of companies is not only restricted to financial capital funding but also to intellectual capital value adding, comparable with funding. However, a less known is how and what type of intellectual capital is required to alleviate the inertia embedded in growth, and especially, in which order the diverse intellectual capital qualities are served along growth. Accordingly, the theoretical foundation is the IC-theory. The other adjacent theoretical regimes, such as the views of the resource based strategy management or VC theory serve in providing the appropriate concepts for the operationalising of case data.

The research problem is formulated into two lengthy research questions and their subquestions. In brief, RQ1 is: what is like the growth pattern defined in terms of intellectual capital? In turn, the first two subquestions of RQ2 are centered on the questions: what are the generic profiles of diverse intellectual value adding actors and what are the feasible IC-value adding spot areas and their levels of importance in accordance to the IC growth pattern? The third subquestion of RQ2 focuses on the input-output consideration of IC framed by investment cycle in technology company growth. Ultimately, these two research questions disclose the role of intellectual capital in investments on technology company growth.

The research strategy comprises four phases. First, at the beginning of the empirical part, a growth pattern is derived directly from the case studies with less theoretical concepts which can be termed an exploration-description phase. Second, two theoretical concepts of growth in company internal business creation (i.e. micro view) and diversifications due the expanding on market (i.e. macro view) are operationalised and combined into to the comprehensive 7*7 matrix. Moreover, it is the growth pattern, first expressed in terms of operation management due to the quality of the case data, and, furthermore, transfigured into the form of IC-growth pattern, which is the positive answer to RQ1.

The expansive modes of the growth pattern are after a null diversification a minor product, a minor market diversification followed by a minor reverse (restructuring) diversification. Next, major diversifications involve buying existing product/service business aiming also to the expansion by products and customers. The noveltiness of the growth pattern comes from the IC- intepretation of growth and the notion of restructuring as one of the diversification types. In fact, it matches with the same 7-step business creation pattern as the two others, witnessing the nature of growth present in firm restructuring occurrences.

The characterisation of the third phase is exploration-generic conception where, first, the testing of the growth pattern by actor cases gives generic actor profiles articulated in intellectual capital terms. An abstraction from those profiles, moreover, entails the concept of the four main cycles framed by a single diversification, where each of the cycles is engaged with a particular type of IC-value adding actor profile. A further analysis suggests the actor type of providing structural capital during the conceptualisation-exploitation-generation, a main cycle, as the most feasible point of entry to the new investor-like IC-providers.

The fourth research phase, the input-output assessment of intellectual capital value adding framed by a single diversification affords a definition of the cause-effect of intellectual capital value adding within an investing process in growth companies. The outcome is competitive advantage taking different appearances due to the diversification type in question which ends the processing of RQ2.

Finally, a comprehensive concept system grounded on those three derived concepts gives the overall view on the role of intellectual capital in technology company growth. It is also the major contribution of this study to be added to the theories concerning intellectual capital.

Implications on IC-theory and further use of the results of this study, the definition a comprehensive hierarchial IC-model of company growth is suggested for consideration in any further IC-studies dealing with growth technology companies. In this regard, the main level presentation of intellectual capital, in three parts, is further divided into eleven subsections, which are then defined by factors, 35 in total. Disclosing the pivotal role of ownership management in the variety of structural capital main factors, absent in IC-theory is also an outstanding contribution.

This study also entails some practical implications. First, a technology growth company in need of managing its business portfolio should use specialised advice more readily than is currently found in practise. A chief restructuring officer taking the lead, not just in restructuring the customer and product portfolio, but also gearing the company towards new growth is worthy of a shareholder position, not just a hired director. Aswers to the question of how and when the intervention of a CRO can be accomplished can be taken into the theory of this study.

Frequently asked question by the owners and management of growth companies is, how and when the required new competences, i.e. IC, should be incorporated along company growth. For this matter, due to the increased understanding of the dimensions of the growth firm at the micro and macro levels, a practical outcome is the growth scenario analysis consultancy framework, which is trialed already. Also, the study is a feasible theoretical foundation for writing a practical business book focusing on novice entrepreneurs looking forward to opportunities to transform their intellectual capital into future returns.