Kansalaisuuden ihanteet : Sisällönanalyysi kansalaisuuden merkityksistä maanpuolustuksessa lukion yhteiskuntaopin opetuksessa
Palin, Sami (2022)
Palin, Sami
2022
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-08-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202208116356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202208116356
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, minkälaisia kansalaisuuden muotoja on havaittavissa lukion oppikirjoissa ja opetussuunnitelmissa puhuttaessa maanpuolustuksesta ja miten käsitykset kansalaisuudesta ovat muuttuneet 1980-luvulta 2020-luvulle. Tutkielmassa hyödynnetään yhteisöllisen ja yksilöllisen kansalaisuuden teorioita. Asevelvollisuus on toiminut kansakuntia yhdistävänä tekijänä ja sillä on yhteisöllinen merkitys. Suomessa asevelvollisuus on osa yhteistä kansallista identiteettiä. Asevelvollisuus vaatii yksilöltä uhrautumista yhteisön edun puolesta. Yhteiskuntien yksilöllistyminen haastaa tätä velvollisuutta. Yksilöllistymisellä eli individualisaatiolla tarkoitetaan katsomusta, joka ajaa yksilöiden etua yhteisön edun sijasta. Yksilö tekee omaa elämäänsä koskevat päätökset itseään hyödyttävällä tavalla.
Tutkielman aineistona käytetään lukion opetussuunnitelmia ja yhteiskuntaopin oppikirjoja. Opetussuunnitelmista analysoidaan luvut, joissa käsitellään lukio-opetuksen kasvatuksellisia tavoitteita ja yhteiskuntaopin opetustavoitteita. Yhteiskuntaopin oppikirjoista tutkielmaa varten valittiin oppikirjat, joissa käsitellään turvallisuuspolitiikkaa. Oppikirjoista analysoitiin maanpuolustusta ja asevelvollisuutta käsittelevät luvut. Aineistoon rajattiin vuoden 1985, 1994, 2003, 2015 ja 2019 opetussuunnitelmat. Jokaisen opetussuunnitelman voimassaoloajalta valittiin analyysiä varten kaksi lukion yhteiskuntaopin oppikirjaa. Tämä lisää aineiston kattavuutta. Tutkielma on laadullinen ja sen menetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi. Menetelmänä sisällönanalyysi toimii hyvin oppikirjojen ja opetussuunnitelmien analysointiin, koska se soveltuu erityisesti tekstien analysointiin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että oppikirjojen käsitys kansalaisuudesta on yksilöllistynyt ja samalla monipuolistunut. 1980-luvun opetusmateriaalissa löytyy kaikkein vähiten yksilöllistymiseen viittaavia ilmauksia. 2000-luvun opetuksen trendinä voidaan pitää maailmankansalaisuuden ihannetta. Maailmankansalaisuus tarkoittaa, että yksilö kiinnittyy kansallisvaltion sijasta koko maailman yhteisöön. Tuloksista havaitaan, että 2010- ja 2020-luvulla sama yksilöllistymisen trendi jatkuu. Voidaan myös havaita, että kansalaisuuskäsitys on jatkuvassa muutoksessa. Suomalaisessa yhteiskunnassa käsitys kansalaisuudesta on yksilöllistynyt, monipuolistunut ja kansainvälistynyt. Tulevaisuudessa tämä saattaa haastaa asevelvollisuuden, joka perustuu yhteisöllisyydelle.
Tutkielman aineistona käytetään lukion opetussuunnitelmia ja yhteiskuntaopin oppikirjoja. Opetussuunnitelmista analysoidaan luvut, joissa käsitellään lukio-opetuksen kasvatuksellisia tavoitteita ja yhteiskuntaopin opetustavoitteita. Yhteiskuntaopin oppikirjoista tutkielmaa varten valittiin oppikirjat, joissa käsitellään turvallisuuspolitiikkaa. Oppikirjoista analysoitiin maanpuolustusta ja asevelvollisuutta käsittelevät luvut. Aineistoon rajattiin vuoden 1985, 1994, 2003, 2015 ja 2019 opetussuunnitelmat. Jokaisen opetussuunnitelman voimassaoloajalta valittiin analyysiä varten kaksi lukion yhteiskuntaopin oppikirjaa. Tämä lisää aineiston kattavuutta. Tutkielma on laadullinen ja sen menetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi. Menetelmänä sisällönanalyysi toimii hyvin oppikirjojen ja opetussuunnitelmien analysointiin, koska se soveltuu erityisesti tekstien analysointiin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että oppikirjojen käsitys kansalaisuudesta on yksilöllistynyt ja samalla monipuolistunut. 1980-luvun opetusmateriaalissa löytyy kaikkein vähiten yksilöllistymiseen viittaavia ilmauksia. 2000-luvun opetuksen trendinä voidaan pitää maailmankansalaisuuden ihannetta. Maailmankansalaisuus tarkoittaa, että yksilö kiinnittyy kansallisvaltion sijasta koko maailman yhteisöön. Tuloksista havaitaan, että 2010- ja 2020-luvulla sama yksilöllistymisen trendi jatkuu. Voidaan myös havaita, että kansalaisuuskäsitys on jatkuvassa muutoksessa. Suomalaisessa yhteiskunnassa käsitys kansalaisuudesta on yksilöllistynyt, monipuolistunut ja kansainvälistynyt. Tulevaisuudessa tämä saattaa haastaa asevelvollisuuden, joka perustuu yhteisöllisyydelle.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]