Prevalence of Nasopharyngeal Pneumococcal Carriage and Otitis Media Among Cameroonian Children Under-five Years Old in The Era of 13-valent Pneumococcal Conjugate Vaccine : Baseline all-cause under-five mortality data and vaccine impact on otitis media
Njuma Libwea, John (2022)
Njuma Libwea, John
Tampere University
2022
Doctoral Programme in Epidemiology and Public Health
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-08-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2523-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2523-7
Kuvaus
IPPE
Tiivistelmä
Pneumokokin nenänielukantajuuden ja välikorvatulehduksen esiintyvyys alle viisivuotiailla kamerunilaislapsilla 13-valenttisen pneumokokki konjugaatti-rokotteen aikakaudella: tutkimus alle viisivuotiaiden kuolleisuudesta ennen rokotteen käyttöönottoa ja rokotteen vaikutuksesta välikorvatulehdukseen.
Streptococcus pneumoniaella on yli yhdeksänkymmentä serotyyppiä ja ne ovat edelleen maailmanlaajuisesti merkittävä lapsuuden infektioiden ja kuolemantapausten aiheuttaja. Tartunnan saaneiden lasten hoitaminen ja tartunnan leviämisen estäminen on kansanterveyden kannalta ensisijaisen tärkeää. 13-valenttinen pneumokokki-konjugaattirokote (PCV13) sisällytettiin Kamerunin laajennettuun rokotusohjelmaan heinäkuussa 2011, GAVI allianssin (The Global vaccine alliance initiative) rahoituksella. PCV13-rokote annetaan imeväisille nopeutettuna perusannossarjana: kolme annosta, kuuden, kymmenen ja neljäntoista viikon iässä. PCV13 rokotusohjelmalla pyritään ehkäisemään vakavia pneumokokkitauteja ja välikorvantulehduksia. Ilman GAVIn rahoitusta PCV13:sta ei olisi mahdollista pitää Kamerunin, tai muidenkaan alhaisen tulotason valtioiden, rokoteohjelmassa. Jotta rahoitusta olisi mahdollista saada täytyy poliitikoille todistaa pneumokokkirokotteen vähentävän infektioita ja vähentävän myös alle viisivuotiainen kokonaissairastavuutta ja -kuolleisuutta.
Edellisestä huolimatta, tutkimuksia, joissa arvioidaan PCV13 tehoa pinnallisiin infektioihin ja vakaviin tauteihin ja nenänielukantajuuteen, ei ole tehty. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli arvioida pneumokokkiin liittyvien kuolemantapausten määrää ennen rokoteohjelmaa, ja vertailla välikorvatulehduksen ja Streptococcus pneumoniae -bakteerin nenänielukantajuuden esiintyvyyttä alle viisivuotiailla rokotetuilla ja rokottamattomilla lapsilla PCV13 rokotusohjelman aikana.
Tämä väitöskirja koostuu neljästä alkuperäistutkimuksesta.
Tutkimuksessa I käytimme retrospektiivistä tutkimusasetelmaa tarkastellaksemme tietoja alle viisivuotiaiden kuolleisuuden tärkeimmistä syistä, jotka kirjattiin tartuntatautien seurantapaikoissa (sairaaloissa) Yaoundéssa tammikuun 2006 ja joulukuun 2012 välisenä aikana (Tutkimus I). Välikorvatulehdusten ja nenänielukantajuuden esiintyvyyttä PCV13 aikakaudella tutkittiin kahdella poikkileikkaustutkimuskierroksella, joilla kerättiin tympanometriatietoja ja nenänielunäytteitä satunnaisesti valituilta 24-36 kuukauden ikäisiltä Yaondéssa asuvilta lapsilta vuosina 2013 ja 2015. Tutkimuksen kohteena olivat kesäkuussa 2010 – kesäkuussa 2011 syntyneet (rokottamattomat) ja kesäkuussa 2012 – kesäkuussa 2013 syntyneet (vertailutiedot).
Tutkimus I:n (N=817) tulokset antoivat maakohtaista näyttöä siitä, että noin 29% alle viisivuotiaiden kuolemista johtui pneumokokki-infektioista (mm. keuhkokuume, aivokalvontulehdus ja sepsis) tammikuun 2006 ja joulukuun 2012 välisenä aikana. Lisäksi yli 70 prosenttia lapsista tässä tutkimusasetelmassa menehtyi ennen toista syntymäpäiväänsä.
Tutkimuksen II (N=877) mukaan pneumokokin kokonaiskantajuus oli 62% ja rokoteserotyyppien kantajuus 18%. Lisäksi kierrossa oli edelleen yksitoista rokotteen kolmestatoista serotyypistä. Rokoteserotyyppien kantajuus (18%) oli hyvin samanlainen kuin Gambiassa raportoitu (13%), tosin Gambiassa havaittiin vain kolmea rokoteserotyyppiä neljä vuotta imeväisikäisten rokotusten alkamisen jälkeen.
Välikorvatulehdustutkimusten tulokset olivat yllättäviä. Kaksi vuotta PCV13 käyttöönoton jälkeen, vuonna 2013, (Tutkimus III, N=433) rokottamattomista lapsista 9,7 % sairasti korvatulehdusta. Neljä vuotta PCV-rokotusten aloittamisesta (Tutkimus IV, N=413) 16,7 % rokotetuista sairasti korvatulehduksen. Näin ollen korvatulehduksen esiintyvyys oli korkeampi rokotetuilla kuin rokottamattomilla. Lisäksi PCV13 arvioitu tehokkuus korvatulehdusta vastaan oli -72 % neljä vuotta PCV13 rokotusohjelman aloituksen jälkeen. Monimuuttuja-analyysi ei kuitenkaan osoittanut, että PCV13 rokotetuilla olisi vuonna 2015 ollut suurempi riski saada korvatulehdus kuin rokottamattomilla lapsilla vuonna 2013. Tulostemme mukaan PCV13 rokotteen teho korvatulehduksia vastaan olisi voinut olla 42 %, joten 58% korvatulehduksista ei olisi voitu estää. Kuitenkin tutkimuksen osanottajat oli valittu samasta väestöstä eri aikapisteissä ja tuloksiin on voinut vaikuttaa useat tekijät: muiden patogeenien/ei-rokoteserotyyppien aiheuttamat infektiot tai rokotetehon heikkeneminen ajan myötä tai jäännössekoittuneisuus. Lisäksi luonnollinen immuniteetti on voinut vaikuttaa tuloksiin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että jatkuva seuranta on tarpeen, jotta voidaan arvioida PCV13:n pitkän aikavälin vaikutuksia nenänielukantajuuteen, pneumokokkitauteihin ja pneumokokkiin liittyvään alle viisivuotiaiden kuolleisuuteen.
Mielestäni näiden löydösten ja tässä väitöstyössä esiin nostettujen PCV13 ohjelman kansanterveydellisten tutkimustulosten tulisi ohjata Kamerunin hallinon politiikkaa priorisoimaan PCV13 ohjelman jatkamista GAVI rahoituksen loppuessa.
Streptococcus pneumoniaella on yli yhdeksänkymmentä serotyyppiä ja ne ovat edelleen maailmanlaajuisesti merkittävä lapsuuden infektioiden ja kuolemantapausten aiheuttaja. Tartunnan saaneiden lasten hoitaminen ja tartunnan leviämisen estäminen on kansanterveyden kannalta ensisijaisen tärkeää. 13-valenttinen pneumokokki-konjugaattirokote (PCV13) sisällytettiin Kamerunin laajennettuun rokotusohjelmaan heinäkuussa 2011, GAVI allianssin (The Global vaccine alliance initiative) rahoituksella. PCV13-rokote annetaan imeväisille nopeutettuna perusannossarjana: kolme annosta, kuuden, kymmenen ja neljäntoista viikon iässä. PCV13 rokotusohjelmalla pyritään ehkäisemään vakavia pneumokokkitauteja ja välikorvantulehduksia. Ilman GAVIn rahoitusta PCV13:sta ei olisi mahdollista pitää Kamerunin, tai muidenkaan alhaisen tulotason valtioiden, rokoteohjelmassa. Jotta rahoitusta olisi mahdollista saada täytyy poliitikoille todistaa pneumokokkirokotteen vähentävän infektioita ja vähentävän myös alle viisivuotiainen kokonaissairastavuutta ja -kuolleisuutta.
Edellisestä huolimatta, tutkimuksia, joissa arvioidaan PCV13 tehoa pinnallisiin infektioihin ja vakaviin tauteihin ja nenänielukantajuuteen, ei ole tehty. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli arvioida pneumokokkiin liittyvien kuolemantapausten määrää ennen rokoteohjelmaa, ja vertailla välikorvatulehduksen ja Streptococcus pneumoniae -bakteerin nenänielukantajuuden esiintyvyyttä alle viisivuotiailla rokotetuilla ja rokottamattomilla lapsilla PCV13 rokotusohjelman aikana.
Tämä väitöskirja koostuu neljästä alkuperäistutkimuksesta.
Tutkimuksessa I käytimme retrospektiivistä tutkimusasetelmaa tarkastellaksemme tietoja alle viisivuotiaiden kuolleisuuden tärkeimmistä syistä, jotka kirjattiin tartuntatautien seurantapaikoissa (sairaaloissa) Yaoundéssa tammikuun 2006 ja joulukuun 2012 välisenä aikana (Tutkimus I). Välikorvatulehdusten ja nenänielukantajuuden esiintyvyyttä PCV13 aikakaudella tutkittiin kahdella poikkileikkaustutkimuskierroksella, joilla kerättiin tympanometriatietoja ja nenänielunäytteitä satunnaisesti valituilta 24-36 kuukauden ikäisiltä Yaondéssa asuvilta lapsilta vuosina 2013 ja 2015. Tutkimuksen kohteena olivat kesäkuussa 2010 – kesäkuussa 2011 syntyneet (rokottamattomat) ja kesäkuussa 2012 – kesäkuussa 2013 syntyneet (vertailutiedot).
Tutkimus I:n (N=817) tulokset antoivat maakohtaista näyttöä siitä, että noin 29% alle viisivuotiaiden kuolemista johtui pneumokokki-infektioista (mm. keuhkokuume, aivokalvontulehdus ja sepsis) tammikuun 2006 ja joulukuun 2012 välisenä aikana. Lisäksi yli 70 prosenttia lapsista tässä tutkimusasetelmassa menehtyi ennen toista syntymäpäiväänsä.
Tutkimuksen II (N=877) mukaan pneumokokin kokonaiskantajuus oli 62% ja rokoteserotyyppien kantajuus 18%. Lisäksi kierrossa oli edelleen yksitoista rokotteen kolmestatoista serotyypistä. Rokoteserotyyppien kantajuus (18%) oli hyvin samanlainen kuin Gambiassa raportoitu (13%), tosin Gambiassa havaittiin vain kolmea rokoteserotyyppiä neljä vuotta imeväisikäisten rokotusten alkamisen jälkeen.
Välikorvatulehdustutkimusten tulokset olivat yllättäviä. Kaksi vuotta PCV13 käyttöönoton jälkeen, vuonna 2013, (Tutkimus III, N=433) rokottamattomista lapsista 9,7 % sairasti korvatulehdusta. Neljä vuotta PCV-rokotusten aloittamisesta (Tutkimus IV, N=413) 16,7 % rokotetuista sairasti korvatulehduksen. Näin ollen korvatulehduksen esiintyvyys oli korkeampi rokotetuilla kuin rokottamattomilla. Lisäksi PCV13 arvioitu tehokkuus korvatulehdusta vastaan oli -72 % neljä vuotta PCV13 rokotusohjelman aloituksen jälkeen. Monimuuttuja-analyysi ei kuitenkaan osoittanut, että PCV13 rokotetuilla olisi vuonna 2015 ollut suurempi riski saada korvatulehdus kuin rokottamattomilla lapsilla vuonna 2013. Tulostemme mukaan PCV13 rokotteen teho korvatulehduksia vastaan olisi voinut olla 42 %, joten 58% korvatulehduksista ei olisi voitu estää. Kuitenkin tutkimuksen osanottajat oli valittu samasta väestöstä eri aikapisteissä ja tuloksiin on voinut vaikuttaa useat tekijät: muiden patogeenien/ei-rokoteserotyyppien aiheuttamat infektiot tai rokotetehon heikkeneminen ajan myötä tai jäännössekoittuneisuus. Lisäksi luonnollinen immuniteetti on voinut vaikuttaa tuloksiin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että jatkuva seuranta on tarpeen, jotta voidaan arvioida PCV13:n pitkän aikavälin vaikutuksia nenänielukantajuuteen, pneumokokkitauteihin ja pneumokokkiin liittyvään alle viisivuotiaiden kuolleisuuteen.
Mielestäni näiden löydösten ja tässä väitöstyössä esiin nostettujen PCV13 ohjelman kansanterveydellisten tutkimustulosten tulisi ohjata Kamerunin hallinon politiikkaa priorisoimaan PCV13 ohjelman jatkamista GAVI rahoituksen loppuessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4945]