Kenelle kilpailutetaan? : Yksityisten tuottajien näkemyksiä lastensuojelun sijaishuollon palvelujen kilpailuttamisesta
Lindström, Emma (2022)
Lindström, Emma
2022
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-09-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202207286125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202207286125
Tiivistelmä
Lastensuojelun asiakasmäärät ovat kasvaneet ja lasten, nuorten sekä perheiden tarpeet ovat tulleet haastavimmaksi. Lapsiperheiden eriarvoisuuden kasvu on johtanut lastensuojelun kuormittumiseen. Samaan aikaan yksityisten toimijoiden osuus lastensuojelun sijaishuollon palvelujen tuottajina on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Julkinen sektori on vastuussa tarvittavien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Se voi tuottaa palveluja joko itse tai hankkimalla niitä muulta palvelujen tuottajalta. Palvelujen hankkiminen yrityksiltä ja kolmannen sektorin toimijoilta edellyttää lähes aina kilpailuttamista. Lastensuojelun kilpailutuksien yleistyminen ja sen erityispiirteet ovat asettaneet niin julkisen sektorin kuin palvelujen tuottajatkin uuden haasteen eteen.
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassa yksityisten palveluntuottajien näkemyksiä lastensuojelun sijaishuollon palvelujen kilpailuttamiseen sekä kilpailutuksien vaikutuksia käytännön toimintaan lastensuojelun sijaishuollon yksiköissä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii käsitys pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista sekä sen kriisistä. Julkisen sektorin reformi on synnyttänyt tarpeita julkisen hallinnon tehostamiselle ja hyvinvointimarkkinoiden avaamiselle yksityiselle palvelutuotannolle. Muutos näkyy erilaisten projektien sekä sopimusten käytön yleistymisenä yhteiskunnallisen ohjauksen ja hallinnan välineinä.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Aineisto on kerätty haastattelemalla yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä työskenteleviä asiantuntijoita, jotka ovat osallistuneet lastensuojelun sijaishuollon palvelujen kilpailutuksiin Suomessa. Haastattelut toteutettiin vuoden 2019 alussa puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksien mukaan palveluntuottajat näkevät julkisilla kilpailutuksilla olevan merkittäviä vaikutuksia lastensuojelun sijaishuollon palvelujen tuottamiseen. Aineiston analyysissa tarkastellaan yksityisten palveluntuottajien näkemyksiä kilpailutuksiin sekä palveluntuottajien kuvaamia kilpailutuksien vaikutuksia käytännön toimintaan. Palveluntuottajien mukaan muutoksia on havaittavissa palvelujen tuottamisen toimintaympäristössä, jossa muutokset näkyvät esimerkiksi uusissa koulutus- ja osaamisvaatimuksissa. Uudenlainen toimintaympäristö on luonut erilaisia merkityksiä toimijoiden väliselle kumppanuudelle, yhteistyölle sekä osallistamisen muodoille. Tulosten mukaan muutokset arvoissa ovat vaikuttaneet kilpailutuksissa tehtyihin valintoihin sekä palvelujen tuottamiseen.
Hankintaosaamisen vaihtelevuus kunnissa sekä ristiriitaiset vaatimukset kuntien tarjouspyynnöissä nähtiin haastavan palveluntuottajien toiminnan edellytyksiä. Myös palveluntuottajan koon nähtiin vaikuttavan koettuihin edellytyksin menestyä julkisissa kilpailutuksissa. Analyysissä palveluntuottajien asiantuntijat toivat esiin näkemyksiä kilpailutusprosessin toimivuudesta, kilpailutuksessa asetetuista hinta- ja laatuvaatimuksista sekä kilpailutuksiin liittyvistä eettisistä kysymyksistä.
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassa yksityisten palveluntuottajien näkemyksiä lastensuojelun sijaishuollon palvelujen kilpailuttamiseen sekä kilpailutuksien vaikutuksia käytännön toimintaan lastensuojelun sijaishuollon yksiköissä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii käsitys pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista sekä sen kriisistä. Julkisen sektorin reformi on synnyttänyt tarpeita julkisen hallinnon tehostamiselle ja hyvinvointimarkkinoiden avaamiselle yksityiselle palvelutuotannolle. Muutos näkyy erilaisten projektien sekä sopimusten käytön yleistymisenä yhteiskunnallisen ohjauksen ja hallinnan välineinä.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Aineisto on kerätty haastattelemalla yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä työskenteleviä asiantuntijoita, jotka ovat osallistuneet lastensuojelun sijaishuollon palvelujen kilpailutuksiin Suomessa. Haastattelut toteutettiin vuoden 2019 alussa puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksien mukaan palveluntuottajat näkevät julkisilla kilpailutuksilla olevan merkittäviä vaikutuksia lastensuojelun sijaishuollon palvelujen tuottamiseen. Aineiston analyysissa tarkastellaan yksityisten palveluntuottajien näkemyksiä kilpailutuksiin sekä palveluntuottajien kuvaamia kilpailutuksien vaikutuksia käytännön toimintaan. Palveluntuottajien mukaan muutoksia on havaittavissa palvelujen tuottamisen toimintaympäristössä, jossa muutokset näkyvät esimerkiksi uusissa koulutus- ja osaamisvaatimuksissa. Uudenlainen toimintaympäristö on luonut erilaisia merkityksiä toimijoiden väliselle kumppanuudelle, yhteistyölle sekä osallistamisen muodoille. Tulosten mukaan muutokset arvoissa ovat vaikuttaneet kilpailutuksissa tehtyihin valintoihin sekä palvelujen tuottamiseen.
Hankintaosaamisen vaihtelevuus kunnissa sekä ristiriitaiset vaatimukset kuntien tarjouspyynnöissä nähtiin haastavan palveluntuottajien toiminnan edellytyksiä. Myös palveluntuottajan koon nähtiin vaikuttavan koettuihin edellytyksin menestyä julkisissa kilpailutuksissa. Analyysissä palveluntuottajien asiantuntijat toivat esiin näkemyksiä kilpailutusprosessin toimivuudesta, kilpailutuksessa asetetuista hinta- ja laatuvaatimuksista sekä kilpailutuksiin liittyvistä eettisistä kysymyksistä.