Supportiivisen viestinnän merkitykset viestinnän asiantuntijoille COVID-19-pandemian aikana

Abstract

Keväällä 2020 Suomen hallitus julisti poikkeusolot maailmanlaajuisen COVID-19-epidemian hillitsemiseksi. Poikkeusolot tarkoittivat muun muassa valtaosan julkisten palveluiden ja tilojen sulkemista sekä fyysisten sosiaalisten kontaktien minimoimista. Viestinnän asiantuntijat siirtyivät täysipäiväiseen etätyöhön ja toimivat kriittisessä roolissa sekä organisaatioiden sisäisessä että ulkoisessa kriisinhoidossa. Maailmanlaajuinen mullistus kasvatti viestinnän asiantuntijoiden työtehtäviin liittyvää aikapainetta, lisäsi merkittävästi työn määrää ja epävarmuutta tilanteiden muuttuessa jopa päivätasolla.

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää supportiivisen viestinnän merkityksiä viestinnän asiantuntijoille tuona erityisenä ajanjaksona. Viestinnän asiantuntijoiden kokemusten tarkastelu on perusteltua, sillä heidän yksi tärkeimmistä tehtävistään on rakentaa ja ylläpitää yhteiskunnan jäsenten ja erilaisten sidosryhmien luottamusta (European Communication Monitor 2019). Terveyttä uhkaavan kriisin kohdalla organisaatioiden viestinnässä korostui sosiaalisen tuen viestiminen. On siis kiinnostavaa selvittää, millaista tukea supportiivista viestintää tekevät viestinnän asiantuntijat itse tarvitsivat ja saivat. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten tuen tarve ja saaminen muuttuivat kriisin myötä. Anttosen ja Räsäsen (2009) mukaan hyvinvoivat työntekijät ovat tehokkaampia, innovatiivisempia ja tuloksellisempia, joten on perusteltua tarkastella juuri tämän strategisesti vaikuttavan ja yhteiskunnan toimia tukevan tahon työssä jaksamista poikkeusolojen aikana. Lisäksi pohditaan viestinnän asiantuntijuuden yhteyksiä supportiivisuuden kokemukseen. Aineisto kerättiin kymmenen viestinnän asiantuntijan teemahaastattelun avulla, ja se analysoitiin yhdistäen teoriaohjaavaa ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tuloksista havaittiin, että viestinnän asiantuntijat sekä tarvitsivat että saivat runsaasti emotionaalista, instrumentaalista ja informatiivista tukea. Terveyttä uhkaavan kriisin vuoksi korostui erityisesti emotionaalinen tuki. Työyhteisössä saatu emotionaalinen tuki jakautui vertais- ja arvonannontukeen. Mielenkiintoiseksi havainnoksi nousi työyhteisön ulkopuolisen, kuten puolison tarjoama instrumentaalisen tuen merkittävyys. Myös emotionaalista tukea tarvittiin kokonaistilanteen aiheuttaman epävarmuuden hallintaan, jonka koettiin vaikuttavan työssä jaksamiseen. Tuloksista havaittiin, että tuki saa toisinaan samanaikaisesti kaksikin funktiota niin sanotusti kaksoisfunktion vastatessaan tehtävä- ja suhdetason supportiivisiin tavoitteisiin. Viestinnän asiantuntijuuteen supportiivisuus kytkeytyi kolmitasoisesti työn sisältönä, työvälineenä ja työteonpaikkana, josta johtuen viestinnän asiantuntijat kokivat vastuuta antaa tukea työyhteisössään sekä sanoittaa omaa tuen tarvettaan voidakseen toimia siten esimerkillisesti ja rakentaa supportiivista toimintakulttuuria työyhteisössä.