Holistisen ympäristöetiikan ekofasistiset tendenssit - Aldo Leopoldin & Pentti Linkolan holistiset näkemykset
Laaksonen, Joakim (2022)
Laaksonen, Joakim
2022
Filosofian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Philosophy
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-08-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202207146066
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202207146066
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen, sisältääkö holistinen ympäristöetiikka implisiittisesti ekofasistisia tendenssejä. Holistisella ympäristöetiikalla tarkoitetaan ympäristöeettistä näkemystä, jossa yksilöolentojen moraalisen arvon sijasta painotetaan kokonaisuuden moraalista arvoa, kuten kokonaisen ekosfäärin itseisarvoa. Ympäristöeettisessä keskustelussa on esitetty kritiikkiä holistista ympäristöetiikkaa kohtaan, jonka mukaan ympäristöeettinen holismi mahdollistaa ekofasismin: voitaisiin kuvitella tilanne, jossa ihmisyksilöiden tuhoaminen olisi oikeutettua, jotta koko ekosfäärin hyvinvointi taattaisiin. Esitän tässä työssä, että holistisesta ympäristöetiikasta voi tehdä tällaisia tulkintoja, mutta se ei ole kuitenkaan tuomittu siihen. Tämän väitteen tueksi esittelen kaksi holistisen ympäristöetiikan edustajaa, syväekologi Pentti Linkolan ja ekosentrikko Aldo Leopoldin, jotka päätyvät hyvin erilaisiin filosofisiin näkemyksiin.
Työn ymmärtämisen kannalta tärkeimpiä termejä on ekofasismi. Esittelen tässä työssä kehittelemäni ekofasismi-barometrin, joka koostuu kymmenestä piirteestä, joidenka voidaan katsoa kuuluvan ekofasismiin. Tämän barometrin kehittelyyn olen hyödyntänyt yhdysvaltalaisen filosofin Michael E. Zimmermannin, kreikkalaisen filosofin Evangelos D. Protopapadakisin ja brittiläisen historioitsijan Roger Griffinin näkemyksiä fasismista ja ekofasismista. Nämä kymmenen piirrettä voidaan kategorisoida fasistisiin ja ”vihreään ajatteluun” kuuluviin piirteisiin mukaan lukien yksi rajatapaus. Tämän barometrin avulla tarkastelen Pentti Linkolan ja Aldo Leopoldin ympäristöeettisiä näkemyksiä todeten, että holistisesta ympäristöetiikasta ei implisiittisesti seuraa ekofasismia. Tämän lisäksi esittelen saksankielisessä maailmassa 1800-luvulla syntynyttä etnonationalistista völkisch-liikettä, josta ekofasismi on saanut vaikutteita. Völkisch-liikkeen luonteen kautta on helpompi lähestyä myös itse ekofasismia.
Aihe on ajankohtainen, sillä inhimillinen yhteiskunta on tilanteessa, jossa meidän on pakko tehdä ratkaisuja, miten sopeutua ilmastonmuutokseen sekä lajikatoon. Ekofasismia on myös tutkittu hyvin vähän. Tämä on sinällään huolestuttavaa, koska pelkästään vuonna 2019 tapahtui kaksi terrori-iskua (Yhdysvaltojen El Pasossa ja Uuden-Seelannin Christchurchissa), joiden tekijät identifioituivat ekofasisteiksi.
Työn ymmärtämisen kannalta tärkeimpiä termejä on ekofasismi. Esittelen tässä työssä kehittelemäni ekofasismi-barometrin, joka koostuu kymmenestä piirteestä, joidenka voidaan katsoa kuuluvan ekofasismiin. Tämän barometrin kehittelyyn olen hyödyntänyt yhdysvaltalaisen filosofin Michael E. Zimmermannin, kreikkalaisen filosofin Evangelos D. Protopapadakisin ja brittiläisen historioitsijan Roger Griffinin näkemyksiä fasismista ja ekofasismista. Nämä kymmenen piirrettä voidaan kategorisoida fasistisiin ja ”vihreään ajatteluun” kuuluviin piirteisiin mukaan lukien yksi rajatapaus. Tämän barometrin avulla tarkastelen Pentti Linkolan ja Aldo Leopoldin ympäristöeettisiä näkemyksiä todeten, että holistisesta ympäristöetiikasta ei implisiittisesti seuraa ekofasismia. Tämän lisäksi esittelen saksankielisessä maailmassa 1800-luvulla syntynyttä etnonationalistista völkisch-liikettä, josta ekofasismi on saanut vaikutteita. Völkisch-liikkeen luonteen kautta on helpompi lähestyä myös itse ekofasismia.
Aihe on ajankohtainen, sillä inhimillinen yhteiskunta on tilanteessa, jossa meidän on pakko tehdä ratkaisuja, miten sopeutua ilmastonmuutokseen sekä lajikatoon. Ekofasismia on myös tutkittu hyvin vähän. Tämä on sinällään huolestuttavaa, koska pelkästään vuonna 2019 tapahtui kaksi terrori-iskua (Yhdysvaltojen El Pasossa ja Uuden-Seelannin Christchurchissa), joiden tekijät identifioituivat ekofasisteiksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7042]