Nitrogen Recovery from Digested Sewage Sludge Reject Waters Using (Bio)Electroconcentration
Koskue, Veera (2022)
Koskue, Veera
Tampere University
2022
Tekniikan ja luonnontieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-07-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2511-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2511-4
Tiivistelmä
Typpi on yksi tärkeistä makroravinteista, jota käytetään laajasti lannoitteena maataloudessa sen reaktiivisissa muodoissa, kuten ammoniumtyppenä (NH4-N). Reaktiivisen typen tuottamiseen liittyy kuitenkin vakavia ympäristöongelmia, kuten kaasumaisia päästöjä ja vesistöjen rehevöitymistä reaktiivisen typen kertyessä ympäristöön. Näiden ympäristöongelmien lieventämiseksi jo olemassa olevaa reaktiivista typpeä tulisi kierrättää ja käyttää uudelleen entistä tehokkaammin.
Jopa 30% lannoitteena käytetystä typestä päätyy lopulta yhdyskuntien jätevesiin. Keskitetyillä jätevedenpuhdistamoilla kaikista typpirikkaimpia virtoja ovat rejektivedet, jotka syntyvät mädätetyn jätevesilietteen kuivausprosessissa. Tämä väitöstyö tutki typen talteenottoa näistä rejektivesistä konsentroituun ravinnetuotteeseen sekä biologisesti katalysoidun että puhtaasti elektrokemiallisen elektrokonsentraation avulla. Laboratoriomittakaavan laitteistojen toimintaparametreja optimoitiin typen talteenoton maksimoimiseksi, mikä johti parhaimmillaan 88% talteenottotehoon.
Ammoniumtypen tehokkaan talteenoton lisäksi elektrokonsentraatiosysteemi onnistui estämään erilaisten orgaanisten epäpuhtauksien, tarkemmin sanottuna valittujen lääkeaineiden ja perfluorattujen alkyyliyhdisteiden, päätymisen ravinnetuotteeseen. Samanaikaisesti elektrokemialliset hapetusprosessit hajottivat suurimman osan näistä epäpuhtauksista.
Rejektivedestä tapahtuvan typen talteenoton vaikutuksia koko jätevedenpuhdistamon toimintaan arvioitiin mallinnuksen kautta. Mallinnuksen yhteydessä suoritettu taloudellinen tarkastelu paljasti, että (bio)elektrokonsentraation vielä toistaiseksi korkea sähkönkulutus tekee siitä pääsääntöisesti taloudellisesti kannattamatonta suuren mittaluokan sovelluksissa. Teknologian optimoinnin lisäksi typpilannoitteiden odotettavissa oleva hinnannousu sekä jätevedenpuhdistamoiden päästörajoitusten jatkuva kiristyminen todennäköisesti vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka nopeasti tutkittu typen talteenottomenetelmä saadaan taloudellisesti kannattavaksi. Ravinnetuotteen typpipitoisuus ja simulointien perusteella arvioidut jätevedenpuhdistamon mittakaavassa realistiset saannot osoittavat, että potentiaalinen markkina tuotteelle voisi löytyä ei-syötävien kasvien kotiviljelyyn tarkoitetuista nestemäisistä lannoitteista.
Jopa 30% lannoitteena käytetystä typestä päätyy lopulta yhdyskuntien jätevesiin. Keskitetyillä jätevedenpuhdistamoilla kaikista typpirikkaimpia virtoja ovat rejektivedet, jotka syntyvät mädätetyn jätevesilietteen kuivausprosessissa. Tämä väitöstyö tutki typen talteenottoa näistä rejektivesistä konsentroituun ravinnetuotteeseen sekä biologisesti katalysoidun että puhtaasti elektrokemiallisen elektrokonsentraation avulla. Laboratoriomittakaavan laitteistojen toimintaparametreja optimoitiin typen talteenoton maksimoimiseksi, mikä johti parhaimmillaan 88% talteenottotehoon.
Ammoniumtypen tehokkaan talteenoton lisäksi elektrokonsentraatiosysteemi onnistui estämään erilaisten orgaanisten epäpuhtauksien, tarkemmin sanottuna valittujen lääkeaineiden ja perfluorattujen alkyyliyhdisteiden, päätymisen ravinnetuotteeseen. Samanaikaisesti elektrokemialliset hapetusprosessit hajottivat suurimman osan näistä epäpuhtauksista.
Rejektivedestä tapahtuvan typen talteenoton vaikutuksia koko jätevedenpuhdistamon toimintaan arvioitiin mallinnuksen kautta. Mallinnuksen yhteydessä suoritettu taloudellinen tarkastelu paljasti, että (bio)elektrokonsentraation vielä toistaiseksi korkea sähkönkulutus tekee siitä pääsääntöisesti taloudellisesti kannattamatonta suuren mittaluokan sovelluksissa. Teknologian optimoinnin lisäksi typpilannoitteiden odotettavissa oleva hinnannousu sekä jätevedenpuhdistamoiden päästörajoitusten jatkuva kiristyminen todennäköisesti vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka nopeasti tutkittu typen talteenottomenetelmä saadaan taloudellisesti kannattavaksi. Ravinnetuotteen typpipitoisuus ja simulointien perusteella arvioidut jätevedenpuhdistamon mittakaavassa realistiset saannot osoittavat, että potentiaalinen markkina tuotteelle voisi löytyä ei-syötävien kasvien kotiviljelyyn tarkoitetuista nestemäisistä lannoitteista.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4905]