Liikearvon arvonalentumisten yhteys tuleviin kassavirtoihin suomalaisissa pörssiyhtiöissä 2008-2020
Hakkarainen, Oskari (2022)
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-07-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206295894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206295894
Tiivistelmä
Liikearvo on usein taseen suurin yksittäinen erä (Boenne & Glaum 2014) ja sen arvostaminen omaisuuseränä ei ole suoraviivaista. Liikearvo onkin suosittu aihe laskentatoimen ja rahoituksen tutkimuksissa, ja erityisesti liikearvon arvorelevanssia ja liikearvon arvonalentumisiin vaikuttavia tekijöitä on tutkittu paljon. Vähemmän huomiota tutkimuskirjallisuudessa on saanut verrattain tuore näkökulma liikearvon tutkimiseen, jossa tarkastellaan liikearvon arvonalentumisten ja yritysten tulevien kassavirtojen yhteyttä.
Tässä tutkielmassa tutkikaan liikearvon informaatioarvoa tarkastelemalla raportoitujen liikearvon arvonalentumisten ja tästä seuraavan kauden liiketoiminnan nettokassavirtojen yhteyttä. Nykyinen IFR 3-standardi edellyttää yritysten johdon tekemään liikearvon arvonalentumistestauksen johdon omien liikearvon käyvän arvon arvioiden perusteella. Jonka takia raportoitujen alaskirjausten voidaan olettaa paljastavan markkinoille yrityksen sisäistä tietoa omaisuuseristä, mikä on hyödyllistä tulevien kassavirtojen ennustamisessa. Toisaalta useissa tutkimuksissa (esimerkiksi Ramanna & Watts,. 2012) on löydetty viitteitä siitä, että yritysten johto käyttää liikearvon käsittelyä ohjaavien standardien mahdollistamaa harkintavaltaa opportunistisista syistä, minkä voidaan nähdä laskevan raportoidun liikearvon arvonalentumisten informaatioarvoa.
Tässä tutkielmassa liikearvon arvonalentumisten ja yritysten tulevien kassavirtojen yhteyttä on tutkittu suomalaisella aineistolla, joka sisältää havainnot Helsingin pörssin päälistan yhtiöistä vuosilta 2008–2020. Tutkielman empiirisessä osiossa on käytetty perinteistä Bart, Cram & Nelson (2001) kehittämää kassavirran ennustemallia, jota on laajennettu erillisellä liikearvon arvonalentumistiedot sisältävällä muuttujalla mukaillen Bostwick Krieger & Lambert (2016) tutkimusta. Tämä tutkielma pyrkii lisäämään tietoa siitä, kuinka vahva ja minkä suuntainen yhteys liikearvon arvonalentumisten ja tulevien kassavirtojen välillä on sekä siitä, pystytäänkö liikearvon arvonalentumisten avulla ennakoida tulevia kassavirtoja.
Tutkielman empiirisen osion tilastollisten testien perusteella liikearvon arvonalentumisilla ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tuleviin kassavirtoihin, eikä liikearvon arvonalentumisten tietojen lisääminen erillisenä muuttujan kassavirran ennustemalliin paranne sen en-nustekykyä tilastollisesti merkitsevästi. Tutkielman tulokset ovat kuitenkin saman suuntaiset kuin Bostwick ym. (2016) tutkimuksessa eli liikearvon arvonalentumiset ovat negatiivisesti yhteydessä yritysten tuleviin kassavirtoihin, ja liikearvon tietojen lisääminen kassavirran ennustemalliin parantee sen ennustekykyä, mutta tässä tutkielmassa yhteydet olivat niin heikkoja, ettei niitä voida pitää tilastollisesti merkittävinä. Tutkielman tulosten perusteella on syytä pohtia sitä, onko liikearvoa käsittelevät standardit onnistuneet tavoitteessaan parantaa liiketoimintojen yhdistämisestä esitettävien tilinpäätöstietojen luotettavuutta, merkityksellisyyttä ja vertailukelpoisuutta
Tässä tutkielmassa tutkikaan liikearvon informaatioarvoa tarkastelemalla raportoitujen liikearvon arvonalentumisten ja tästä seuraavan kauden liiketoiminnan nettokassavirtojen yhteyttä. Nykyinen IFR 3-standardi edellyttää yritysten johdon tekemään liikearvon arvonalentumistestauksen johdon omien liikearvon käyvän arvon arvioiden perusteella. Jonka takia raportoitujen alaskirjausten voidaan olettaa paljastavan markkinoille yrityksen sisäistä tietoa omaisuuseristä, mikä on hyödyllistä tulevien kassavirtojen ennustamisessa. Toisaalta useissa tutkimuksissa (esimerkiksi Ramanna & Watts,. 2012) on löydetty viitteitä siitä, että yritysten johto käyttää liikearvon käsittelyä ohjaavien standardien mahdollistamaa harkintavaltaa opportunistisista syistä, minkä voidaan nähdä laskevan raportoidun liikearvon arvonalentumisten informaatioarvoa.
Tässä tutkielmassa liikearvon arvonalentumisten ja yritysten tulevien kassavirtojen yhteyttä on tutkittu suomalaisella aineistolla, joka sisältää havainnot Helsingin pörssin päälistan yhtiöistä vuosilta 2008–2020. Tutkielman empiirisessä osiossa on käytetty perinteistä Bart, Cram & Nelson (2001) kehittämää kassavirran ennustemallia, jota on laajennettu erillisellä liikearvon arvonalentumistiedot sisältävällä muuttujalla mukaillen Bostwick Krieger & Lambert (2016) tutkimusta. Tämä tutkielma pyrkii lisäämään tietoa siitä, kuinka vahva ja minkä suuntainen yhteys liikearvon arvonalentumisten ja tulevien kassavirtojen välillä on sekä siitä, pystytäänkö liikearvon arvonalentumisten avulla ennakoida tulevia kassavirtoja.
Tutkielman empiirisen osion tilastollisten testien perusteella liikearvon arvonalentumisilla ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tuleviin kassavirtoihin, eikä liikearvon arvonalentumisten tietojen lisääminen erillisenä muuttujan kassavirran ennustemalliin paranne sen en-nustekykyä tilastollisesti merkitsevästi. Tutkielman tulokset ovat kuitenkin saman suuntaiset kuin Bostwick ym. (2016) tutkimuksessa eli liikearvon arvonalentumiset ovat negatiivisesti yhteydessä yritysten tuleviin kassavirtoihin, ja liikearvon tietojen lisääminen kassavirran ennustemalliin parantee sen ennustekykyä, mutta tässä tutkielmassa yhteydet olivat niin heikkoja, ettei niitä voida pitää tilastollisesti merkittävinä. Tutkielman tulosten perusteella on syytä pohtia sitä, onko liikearvoa käsittelevät standardit onnistuneet tavoitteessaan parantaa liiketoimintojen yhdistämisestä esitettävien tilinpäätöstietojen luotettavuutta, merkityksellisyyttä ja vertailukelpoisuutta