Työn aikapaineiden ja sosiaalisen tuen yhteys palautumiseen ja uupumukseen etätyössä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten työn aikapaineet ja työssä saatu sosiaalinen tuki ovat yhteydessä työuupumukseen ja työstä palautumiseen etätyön aikana. Lisäksi tutkittiin, muuntaako sosiaalinen tuki työn aikapaineiden yhteyttä työuupumukseen ja työstä palautumiseen. Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä käytettiin Karasekin ja Theorellin (1990) työn vaatimusten ja hallinnan mallia sekä Demeroutin, Bakkerin, Nachreinerin ja Schaufelin (2001) työn vaatimusten ja voimavarojen mallia, joiden pohjalta tutkimuskysymykset muodostettiin. Käytetyissä teoreettisissa malleissa työn vaatimustekijöiden oletetaan olevan yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin, kun taas työn voimavaratekijöiden oletetaan lisäävän työhyvinvointia ja suojaavaan vaatimustekijöiden haitallisilta seurauksilta.

Tutkimus pohjautui poikkileikkausaineistoon, joka kerättiin huhtikuussa 2021 Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen henkilökunnalta osana Turvallisesti etänä – työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä –tutkimushanketta. Kyselyaineiston vastausprosentti oli 29. Tämän tutkimuksen aineiston muodostivat yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö, tukipalveluiden ja tiedekuntien henkilöstö sekä johtotasolla työskentelevät (n = 2660). Päätutkimusmenetelmänä käytettiin hierarkkista regressioanalyysiä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että korkeat työn aikapaineet olivat myönteisesti yhteydessä työuupumukseen ja heikensivät työstä palautumisen kokemusta etätyössä. Esihenkilöiltä ja kollegoilta saatu sosiaalinen tuki puolestaan vähensi työuupumusta ja paransi työstä palautumista etätyössä. Lisäksi sosiaalinen tuki moderoi työn aikapaineiden ja työstä palautumisen välistä yhteyttä siten, että runsas sosiaalinen tuki vähensi aikapaineiden kielteisiä vaikutuksia työstä palautumiseen. Tulokset kannustavat organisaatioita kiinnittämään huomiota korkeaan työkuormitukseen ja kehittämään sosiaalista tukea työyhteisössä, sillä nämä tekijät edistivät työntekijöiden hyvinvointia myös etätyöskentelyn aikana. Koska etätyön oletetaan lisääntyvät tulevaisuudessa, tarjoaa tutkimus tärkeää uutta tietoa etätyön aikaisista työn vaatimus- ja voimavaratekijöistä ja niiden merkityksestä työhyvinvoinnille.