Arvoperustainen arvonluonti : Sidosryhmäteoreettinen tulkinta
Terho, Simo (2022)
Terho, Simo
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-08-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206235796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206235796
Tiivistelmä
Pro gradu käsittelee yritysten arvoja ja niiden yhteyttä arvonluontiin. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään sidosryhmäteoriaa. Yhtäältä tutkimus pyrkii induktiivisen päättelyn kautta luomaan kokonaiskuvaa yritysten arvoperustaisesta arvonluonnista, toisaalta tarkoituksena on soveltaa sidosryhmäteoriaa ilmiön kuvaajana sekä tarjota kontribuutio teorian kehittämiseksi edelleen. Teorian ja induktiivisen päättelyn kohtaaminen muodostavat abduktiivisen kokonaisuuden, missä tutkimus hyödyntää sidosryhmäteoreettisia elementtejä aineiston käsittelemiseksi. Lisäksi tarkastellaan yrityksen sosiaalista vastuullisuutta arvojen ilmentymänä, minkä ensisijaisena tarkoituksena on sitoa yksittäiset arvot sekä sidosryhmäteoria toisiinsa.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tieteenfilosofisesti tutkimuksessa korostui hermeneutiikka ja aristoteelinen tutkimusperinne. Aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää henkilöä viidestä yhtiöstä, jotka edustivat kolmea toimialaa. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina. Litteroitu aineisto käsiteltiin sisällönanalyysinä, missä vaiheittain edettiin kohti varsinaista abstrahointia. Teorianmuodostus perustui lopulta neljään kokoavaan luokkaan, jotka ovat moderni kapitalismi, dynaaminen arvofundamentalismi, utopian todellistaminen sekä kriittinen välittäminen. Laadulliselle tutkimukselle ominaista rakenteellista reliabiliteettia voidaan pitää hyvänä analyysiprosessin tarkan toteutuksen ja kuvauksen johdosta.
Tutkimustuloksena voitiin todeta, että kohdeyritykset määrittelevät käytännössä käsitystä liiketoiminnasta uudestaan suhteessa friedmanilaiseen talousoppiin. Varsinaisen voitontavoittelun sijaan painopiste on liiketoiminnan arvoperustaisessa tarkoituksessa, missä ajattomuudella ja kestävyydellä on oleellinen merkitys. Yhteistä arvoidentiteettiä rakennetaan tietoisesti, joskin arvoilla on myös henkilökohtainen luonne. Arvojen merkitystä pidetään erityisen tärkeänä osana kumppanuuteen perustuvaa sidosryhmäyhteistyötä, mutta realismiin pohjautuvat ristiriidat voivat myös koetella liiketoimintasuhteita ja edelleen taloudellista tuloksellisuutta.
Sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmasta liiketoimintaan kuului keskeisesti yhteiskunnan palveleminen filantrooppisena missiona, tosin myös tähän liittyvät taloudelliset reunaehdot huomioitiin. Kokonaisuutta tarkasteltiin Carrollin (1991) pyramidin kautta, mikä kuvasti liiketoiminnan perustumista lähinnä eettisesti kestäville toimille. Taloudellinen näkökulma huomioitiin osana yritystoiminnan edellytyksiä, mutta kokonaisvaltainen vastuullisuus asetettiin keskiöön, vaikka vaikutusmahdollisuudet eivät ole käytännössä rajattomat.
Kontribuutio perustuu tutkimuksen tarjoamaan tapauskohtaiseen evidenssiin sidosryhmäteorian validiteetista, kun kyse on teorian deskriptiivisestä näkökulmasta. Kohdeyritysten liiketoiminta ei tarjoa tukea friedmanilaiselle käsitykselle yrityksen tarkoituksesta tai kapitalismin ilmentymistä.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tieteenfilosofisesti tutkimuksessa korostui hermeneutiikka ja aristoteelinen tutkimusperinne. Aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää henkilöä viidestä yhtiöstä, jotka edustivat kolmea toimialaa. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina. Litteroitu aineisto käsiteltiin sisällönanalyysinä, missä vaiheittain edettiin kohti varsinaista abstrahointia. Teorianmuodostus perustui lopulta neljään kokoavaan luokkaan, jotka ovat moderni kapitalismi, dynaaminen arvofundamentalismi, utopian todellistaminen sekä kriittinen välittäminen. Laadulliselle tutkimukselle ominaista rakenteellista reliabiliteettia voidaan pitää hyvänä analyysiprosessin tarkan toteutuksen ja kuvauksen johdosta.
Tutkimustuloksena voitiin todeta, että kohdeyritykset määrittelevät käytännössä käsitystä liiketoiminnasta uudestaan suhteessa friedmanilaiseen talousoppiin. Varsinaisen voitontavoittelun sijaan painopiste on liiketoiminnan arvoperustaisessa tarkoituksessa, missä ajattomuudella ja kestävyydellä on oleellinen merkitys. Yhteistä arvoidentiteettiä rakennetaan tietoisesti, joskin arvoilla on myös henkilökohtainen luonne. Arvojen merkitystä pidetään erityisen tärkeänä osana kumppanuuteen perustuvaa sidosryhmäyhteistyötä, mutta realismiin pohjautuvat ristiriidat voivat myös koetella liiketoimintasuhteita ja edelleen taloudellista tuloksellisuutta.
Sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmasta liiketoimintaan kuului keskeisesti yhteiskunnan palveleminen filantrooppisena missiona, tosin myös tähän liittyvät taloudelliset reunaehdot huomioitiin. Kokonaisuutta tarkasteltiin Carrollin (1991) pyramidin kautta, mikä kuvasti liiketoiminnan perustumista lähinnä eettisesti kestäville toimille. Taloudellinen näkökulma huomioitiin osana yritystoiminnan edellytyksiä, mutta kokonaisvaltainen vastuullisuus asetettiin keskiöön, vaikka vaikutusmahdollisuudet eivät ole käytännössä rajattomat.
Kontribuutio perustuu tutkimuksen tarjoamaan tapauskohtaiseen evidenssiin sidosryhmäteorian validiteetista, kun kyse on teorian deskriptiivisestä näkökulmasta. Kohdeyritysten liiketoiminta ei tarjoa tukea friedmanilaiselle käsitykselle yrityksen tarkoituksesta tai kapitalismin ilmentymistä.