Puu- ja betonivälipohjien hiililaskenta
Jaakkola, Annika (2022)
Jaakkola, Annika
2022
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-08-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206225790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206225790
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos hallitsee tällä hetkellä voimakkaasti toimintaamme maapallolla. Ilmastonmuutokseen vaikuttavat muun muassa hiilidioksidipäästöt, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä. Noin kolmasosa maapallon hiilipäästöistä muodostuu rakennetun ympäristön vaikutuksesta. Tämän vuoksi toimia ilmastonmuutosta vastaan on tehtävä myös rakennusalalla. Päästöjen hillitsemisen kannalta yksi merkittävimmistä päätöksistä rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa on rakennuksen materiaalien ja rakennetyyppien valinta. Työssä tutkitaan asuinkerrostalojen tyypillisten välipohjien päästövaikutuksia erilaisilla materiaalivalinnoilla. Työn tavoitteena on esitellä tyypillisimmät asuinkerrostalon puu- ja betonirakenteiset välipohjat, ja selvittää niiden hiilijalanjälkien erot.
Työssä määritetään tutkittavien rakenteiden hiilijalanjäljet materiaalikerroksittain. Lisäksi lasketaan materiaalien positiivisia vaikutuksia ilmastoon eli hiilikädenjäljet niiden materiaalien osalta, joilla se on mahdollista. Laskennassa käytetään standardeissa määritettyä elinkaarienlaskentaa eli LCA-menetelmää (Life Cycle Assessment). Menetelmässä on jaettu tuotteiden elinkaaret eri moduuleihin, jotta voidaan luokitella kulutetut päästöt vaiheittain. Tässä työssä kuitenkin tutkitaan ainoastaan materiaalien tuotevaihetta eli materiaalin raaka-aineiden hankinnasta, käsittelystä, kuljetuksesta ja valmistuksesta aiheutuvia päästöjä. Hiilipäästöjen laskentaa varten tarvitaan materiaalien tiheydet, kerrospaksuudet sekä ympäristöprofiili. Näiden selvittämiseen käytetään ympäristöministeriön päästötietokantaa. Tutkimuksen kohteena olevat välipohjat ovat paikallavalettu betonilaatta, ontelolaatta ja kolme erilaista ripalaattavälipohjaa.
Hiilipäästöjen vertailussa todetaan, että betonisista välipohjista ontelolaattarakenteinen välipohja tuottaa pienemmät päästöt ilmakehään kuin paikallavalettu. Puurakenteisissa välipohjissa tilaelementteihin kuuluvat välipohjat pärjäsivät paremmin hiilipäästöjen puolesta kuin suurelementteihin kuuluva ripalaatta jousirangalla. Kuitenkin vertailukykyisin näistä välipohjista on ripalaattarakenteinen välipohja jousirangalla, sillä se toimii samalla sekä ylemmän kerroksen lattiana että alemman kerroksen kattona, kuten tutkittavat betoniset ratkaisutkin. Puu- ja betonirakenteisten välipohjien hiilipäästölaskennan tuloksia analysoidessa huomataan puisen välipohjan olevan selkeästi betonista välipohjaa ympäristöystävällisempi materiaalien aiheuttamien päästöjen kannalta.
Työssä määritetään tutkittavien rakenteiden hiilijalanjäljet materiaalikerroksittain. Lisäksi lasketaan materiaalien positiivisia vaikutuksia ilmastoon eli hiilikädenjäljet niiden materiaalien osalta, joilla se on mahdollista. Laskennassa käytetään standardeissa määritettyä elinkaarienlaskentaa eli LCA-menetelmää (Life Cycle Assessment). Menetelmässä on jaettu tuotteiden elinkaaret eri moduuleihin, jotta voidaan luokitella kulutetut päästöt vaiheittain. Tässä työssä kuitenkin tutkitaan ainoastaan materiaalien tuotevaihetta eli materiaalin raaka-aineiden hankinnasta, käsittelystä, kuljetuksesta ja valmistuksesta aiheutuvia päästöjä. Hiilipäästöjen laskentaa varten tarvitaan materiaalien tiheydet, kerrospaksuudet sekä ympäristöprofiili. Näiden selvittämiseen käytetään ympäristöministeriön päästötietokantaa. Tutkimuksen kohteena olevat välipohjat ovat paikallavalettu betonilaatta, ontelolaatta ja kolme erilaista ripalaattavälipohjaa.
Hiilipäästöjen vertailussa todetaan, että betonisista välipohjista ontelolaattarakenteinen välipohja tuottaa pienemmät päästöt ilmakehään kuin paikallavalettu. Puurakenteisissa välipohjissa tilaelementteihin kuuluvat välipohjat pärjäsivät paremmin hiilipäästöjen puolesta kuin suurelementteihin kuuluva ripalaatta jousirangalla. Kuitenkin vertailukykyisin näistä välipohjista on ripalaattarakenteinen välipohja jousirangalla, sillä se toimii samalla sekä ylemmän kerroksen lattiana että alemman kerroksen kattona, kuten tutkittavat betoniset ratkaisutkin. Puu- ja betonirakenteisten välipohjien hiilipäästölaskennan tuloksia analysoidessa huomataan puisen välipohjan olevan selkeästi betonista välipohjaa ympäristöystävällisempi materiaalien aiheuttamien päästöjen kannalta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]