Tahtituotannon valvonta ja ohjaus
Vaheri, Mika (2022)
Vaheri, Mika
2022
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206225789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206225789
Tiivistelmä
Tuotannon tehostamiseen ja hukan poistoon keskittyvä tahtituotanto on viime vuosina ollut rakennusalalla yleistyvä tuotannonsuunnittelun ja -ohjaamisen tapa rakentaa varsinkin toistuvia tiloja. Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää hyviä toimintatapoja tahtituotannon valvontaan ja ohjaamiseen sekä luoda ohjekortti, jonka avulla tahtituotantoa aloittava työmaaorganisaatio kykenisi saamaan yhdestä paikasta hyväksi koetut toimintatavat tahtituotannon valvomiseen ja ohjaamiseen. Tutkimusongelmana oli tahtituotannon hyvien toimintatapojen hidas välittyminen yrityksen muiden työmaiden ja työmaahenkilöiden tietoisuuteen. Työmaaorganisaatio siirtyy valmistuneelta työmaalta seuraavalle, eikä useinkaan tahtituotannon valvonnasta ja ohjaamisesta kertyneitä kokemuksia ja oivalluksia osata jakaa yrityksen muiden työntekijöiden käyttöön. Tahtituotannon valvontaan ja ohjaamiseen ei ole muodostunut yrityksen sisällä vielä selkeää prosessia, mikä tuottaa haasteita varsinkin tuotannon alkupuolella.
Tutkimus toteutettiin aineisto- ja haastattelututkimuksena. Teoriataustan keräämisen jälkeen suoritettiin puolistrukturoidut teemahaastattelut Skanska Oy:n tahtituotantokohteiden toimihenkilöistä valikoidulle joukolle. Teemahaastatteluilla kerättiin tietoa tahtituotannon suoritustavoista sekä hyvistä ja huonoista tuotannon valvonnan ja ohjauksen toimenpiteistä, joita Skanskalla on käytössä. Haastatteluista saatiin myös kehitysehdotuksia tahtituotannon ohjaamisen parantamiseksi. Tulokset analysoitiin ja taulukoitiin. Haastatteluiden jälkeen teoriataustan tutkimuksia sekä haastatteluiden tuloksia vertailtiin toisiinsa ja näistä kerättiin parhaat toimintatavat yhteen.
Tutkimuksen mukaan tärkeimmiksi tahtituotannon valvonnan ja ohjaamisen keinoiksi osoittautuivat päivittäisten ja viikoittaisten tahtitapaamisten järjestäminen, digitaalisten työkalujen hyödyntäminen, välitön reagointi havaittuihin ongelmiin, aloitusedellytysten vaatiminen, JIT menetelmän hyödyntäminen logistiikassa ja lohkokohtainen laadunvarmistus jokaisen tahdin lopuksi. Valvontaa ja ohjaamista helpottivat myös Last Planner -suunnittelu urakoitsijoiden kanssa, selkeä visuaalinen johtaminen, tahtituotannon maininta jo tarjouspyynnöissä sekä valvonta- ja ohjaustapojen kirjaus urakkasopimuksiin. Suurimpia tahtituotannon valvonnan ja ohjaamisen epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä olivat kokemuksen, tiedon ja rutiinien puute, huono ja hidas tiedonkulku sekä puutteellinen suunnittelu yhdessä. Tärkein kehityskohde havaittiin olevan tahtituotannon valvomista helpottavien digitaalisten työkalujen lisäämisessä.
Tutkimuksen pohjalta luotiin kaksi ehdotusta tahtituotannon valvonnan ja ohjaamisen prosessista viiden päivän tahtiajalle. Prosessien avulla pystytään luomaan tahtituotantoa varten selkeät viikoittaiset rutiinit, jotka helpottavat tahtituotannon valvontaa ja ohjaamista. Lisäksi luotiin tahtituotannon valvontaan ja ohjaamiseen ohjekortti, joka luovutettiin Skanska Oy:n käyttöön.
Tutkimus toteutettiin aineisto- ja haastattelututkimuksena. Teoriataustan keräämisen jälkeen suoritettiin puolistrukturoidut teemahaastattelut Skanska Oy:n tahtituotantokohteiden toimihenkilöistä valikoidulle joukolle. Teemahaastatteluilla kerättiin tietoa tahtituotannon suoritustavoista sekä hyvistä ja huonoista tuotannon valvonnan ja ohjauksen toimenpiteistä, joita Skanskalla on käytössä. Haastatteluista saatiin myös kehitysehdotuksia tahtituotannon ohjaamisen parantamiseksi. Tulokset analysoitiin ja taulukoitiin. Haastatteluiden jälkeen teoriataustan tutkimuksia sekä haastatteluiden tuloksia vertailtiin toisiinsa ja näistä kerättiin parhaat toimintatavat yhteen.
Tutkimuksen mukaan tärkeimmiksi tahtituotannon valvonnan ja ohjaamisen keinoiksi osoittautuivat päivittäisten ja viikoittaisten tahtitapaamisten järjestäminen, digitaalisten työkalujen hyödyntäminen, välitön reagointi havaittuihin ongelmiin, aloitusedellytysten vaatiminen, JIT menetelmän hyödyntäminen logistiikassa ja lohkokohtainen laadunvarmistus jokaisen tahdin lopuksi. Valvontaa ja ohjaamista helpottivat myös Last Planner -suunnittelu urakoitsijoiden kanssa, selkeä visuaalinen johtaminen, tahtituotannon maininta jo tarjouspyynnöissä sekä valvonta- ja ohjaustapojen kirjaus urakkasopimuksiin. Suurimpia tahtituotannon valvonnan ja ohjaamisen epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä olivat kokemuksen, tiedon ja rutiinien puute, huono ja hidas tiedonkulku sekä puutteellinen suunnittelu yhdessä. Tärkein kehityskohde havaittiin olevan tahtituotannon valvomista helpottavien digitaalisten työkalujen lisäämisessä.
Tutkimuksen pohjalta luotiin kaksi ehdotusta tahtituotannon valvonnan ja ohjaamisen prosessista viiden päivän tahtiajalle. Prosessien avulla pystytään luomaan tahtituotantoa varten selkeät viikoittaiset rutiinit, jotka helpottavat tahtituotannon valvontaa ja ohjaamista. Lisäksi luotiin tahtituotannon valvontaan ja ohjaamiseen ohjekortti, joka luovutettiin Skanska Oy:n käyttöön.