Lastensuojelun vaikuttavuuden arviointi: kirjallisuuskatsaus hyvinvoinnin mittareista
Hintsanen, Tanja (2022)
2022
Sosiaalityön kandidaattiohjelma, Pori - Bachelor's Programme in Social Work, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206215767
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206215767
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielma tarkastelee lastensuojelun interventioiden vaikuttavuutta kirjallisuuskatsauksen kautta. Tutkimuksessa kysytään, minkälaisia hyvinvoinnin mittareita lastensuojelun vaikuttavuustutkimuksissa on toiminnan tuloksen osoittamiseksi käytetty ja miten tutkimuksissa käytetyt mittarit kuvaavat asiakkaan hyvinvointia. Asiakkaiden hyvinvoinnin mittaamista tarkastellaan vaikuttavuustutkimuksen ja hyvinvoinnin tutkimuksen näkökulmasta.
Tutkimuksen aineisto koostuu 11 vuosien 2011–2022 välillä julkaistusta vaikuttavuustutkimuksesta, joissa tutkimusasetelmana on hyödynnetty joko puolikokeellista tai kokeellista tutkimusasetelmaa. Tutkimukset on kerätty joulukuun 2021 aikana. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti koodaamalla ja sisällönanalyysilla. Tulosluvussa on rakennettu aineistosta löydettyjen 41 hyvinvoinnin mittarin perusteella viisi lastensuojelun asiakkaiden hyvinvointia kuvaavaa teemaa. Nämä ovat negatiiviset viranomaisten toimenpiteet, positiiviset viranomaisten toimenpiteet, lapsen psykososiaalinen hyvinvointi, vanhempien psykososiaalinen hyvinvointi ja perheen sisäinen hyvinvointi.
Tutkimus osoittaa, että lastensuojelun vaikuttavuustutkimuksessa käytetään monipuolisesti sekä rekisteripohjaisia että itseraportoituja mittareita. Rekisteripohjaiset mittarit kohdistuvat viranomaisten toimenpiteisiin, joista käytetyimpiä ovat lastensuojeluilmoitukset ja lapsen sijoittaminen. Itseraportoidut mittarit kohdistuvat pääasiassa vanhemman arvioon joko omasta tai lapsen hyvinvoinnista. Myös perheen sisäistä vuorovaikutusta arvioitiin vanhemman näkökulmasta. Tutkimuksen havaintona on, että lastensuojelun asiakkaiden hyvinvointia kuvataan aikuislähtöisesti. Aikuislähtöisyys näkyy aineiston tutkimuksissa sekä mitattavien kohteiden että tutkimuksen osallistujien valinnassa. Tutkimus tuo esiin tutkimuksen kohteena olevien lasten subjektiivisen kokemuksen mittaamisen tärkeyden.
Tutkimuksen aineisto koostuu 11 vuosien 2011–2022 välillä julkaistusta vaikuttavuustutkimuksesta, joissa tutkimusasetelmana on hyödynnetty joko puolikokeellista tai kokeellista tutkimusasetelmaa. Tutkimukset on kerätty joulukuun 2021 aikana. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti koodaamalla ja sisällönanalyysilla. Tulosluvussa on rakennettu aineistosta löydettyjen 41 hyvinvoinnin mittarin perusteella viisi lastensuojelun asiakkaiden hyvinvointia kuvaavaa teemaa. Nämä ovat negatiiviset viranomaisten toimenpiteet, positiiviset viranomaisten toimenpiteet, lapsen psykososiaalinen hyvinvointi, vanhempien psykososiaalinen hyvinvointi ja perheen sisäinen hyvinvointi.
Tutkimus osoittaa, että lastensuojelun vaikuttavuustutkimuksessa käytetään monipuolisesti sekä rekisteripohjaisia että itseraportoituja mittareita. Rekisteripohjaiset mittarit kohdistuvat viranomaisten toimenpiteisiin, joista käytetyimpiä ovat lastensuojeluilmoitukset ja lapsen sijoittaminen. Itseraportoidut mittarit kohdistuvat pääasiassa vanhemman arvioon joko omasta tai lapsen hyvinvoinnista. Myös perheen sisäistä vuorovaikutusta arvioitiin vanhemman näkökulmasta. Tutkimuksen havaintona on, että lastensuojelun asiakkaiden hyvinvointia kuvataan aikuislähtöisesti. Aikuislähtöisyys näkyy aineiston tutkimuksissa sekä mitattavien kohteiden että tutkimuksen osallistujien valinnassa. Tutkimus tuo esiin tutkimuksen kohteena olevien lasten subjektiivisen kokemuksen mittaamisen tärkeyden.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9001]