Euroopan puolustusrahasto EU:n puolustuspolitiikan instrumenttina – Kehysanalyysi Euroopan komission tiedonannoista
Sommarberg, Silvia (2022)
Sommarberg, Silvia
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206205749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206205749
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkimuksessa tutkitaan sitä, millaisia ongelmia EDF-ohjelmaan liittyvissä, Euroopan komission tiedonannoissa, tuodaan esille, miten ongelmia on kehystetty ja millaisia ideoita käytetään toiminnan perusteluina. Tutkimuksen teoria koostuu uudesta institutionaalisesta teoriasta, jossa keskittyminen on sen uudemmassa suuntauksessa, diskursiivisessa institutionalismissa. Diskursiivisen institutionalismin kautta voidaan tarkastella, miten erilaisia ideoita käytetään osana instituutioiden viestintää ja miten ideoita voidaan käyttää muutoksen edespäin viemisessä. Kehysanalyysi toimii tutkimuksen metodina, ja sen kautta voidaan tarkastella ongelmia, joita aineistosta nousee esille, sekä erilaisia ideoita, joiden kautta EDF-ohjelman perustamista ja sen hyötyjä argumentoidaan.
EDF-ohjelmalle muodostui analyysiprosessissa kaksi kehystä, talouskehys ja puolustuskehys, joihin aineistossa esiintyneet ongelmat lukeutuivat. Talouskehyksessä keskeisiksi ongelmiksi muodostuivat EU-maiden tehoton puolustusbudjettien käyttö ja Euroopan puolustusteollisuuden sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn tehottomuus. EDF-ohjelman tuoma keskeinen ratkaisu on EU:n liittäminen osaksi puolustusteollisuuden toimintaa. EU:n kautta hankkeiden koordinointi, yhteiset puolustushankkeet ja rahalliset kannustimet parantaisivat tehokkuutta sekä puolustusbudjettien käytössä että sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Puolustuskehyksessä ongelmat käsittelivät Eurooppaan kohdistuvia turvallisuusuhkia ja EU-maiden puolustusvalmiuksien puutteita. Keskiössä on näkemys siitä, miten EU-jäsenvaltiot eivät pysty yksin vastaamaan niihin kohdistuviin turvallisuusuhkiin, eikä maiden puolustusvalmiudet ole riittäviä suurvaltoihin verrattuna.
EDF-ohjelmaa käsittelevät tiedonannot kuvastavat komission koordinoivaa diskurssia, jossa perustellaan poliittisia prioriteetteja ja välitetään niitä eteenpäin. Aineistossa esiintyi sekä kognitiivisia että normatiivisia ideoita, joskin kognitiiviset ideat olivat merkittävämmässä asemassa toimintaa perusteltaessa. Normatiiviset ideat nousivat erityisesti esille puolustuskehyksessä, jossa toimintaa perusteltiin ja oikeutettiin viittaamalla kansalaisten turvallisuustilanteen parantamiseen. Analyysiprosessin keskeinen huomio koskee talous- ja puolustuskehyksen yhteenliittymistä, ja niissä käsiteltyjen ongelmien kiinnittymistä toisiinsa, luomalla syyseuraussuhteen turvallisuuteen ja talouteen liittyvien ongelmien välille.
EDF-ohjelma nähdään merkittävänä pilarina EU:n tavoitteissa muodostua puolustusunioniksi, ja tutkimusta on ohjelmaan ja siitä käytävään diskurssiin syytä tehdä myös tulevaisuudessa. Diskursiivisen institutionalismin näkökulmasta, olisi tärkeää tutkia EDF-ohjelmaan kohdistuvaa kommunikatiivista diskurssia ja sitä, miten media, EU-päättäjät tai jäsenvaltioiden edustajat hyödyntävät ideoita suurelle yleisölle suunnatussa viestinnässä.
EDF-ohjelmalle muodostui analyysiprosessissa kaksi kehystä, talouskehys ja puolustuskehys, joihin aineistossa esiintyneet ongelmat lukeutuivat. Talouskehyksessä keskeisiksi ongelmiksi muodostuivat EU-maiden tehoton puolustusbudjettien käyttö ja Euroopan puolustusteollisuuden sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn tehottomuus. EDF-ohjelman tuoma keskeinen ratkaisu on EU:n liittäminen osaksi puolustusteollisuuden toimintaa. EU:n kautta hankkeiden koordinointi, yhteiset puolustushankkeet ja rahalliset kannustimet parantaisivat tehokkuutta sekä puolustusbudjettien käytössä että sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Puolustuskehyksessä ongelmat käsittelivät Eurooppaan kohdistuvia turvallisuusuhkia ja EU-maiden puolustusvalmiuksien puutteita. Keskiössä on näkemys siitä, miten EU-jäsenvaltiot eivät pysty yksin vastaamaan niihin kohdistuviin turvallisuusuhkiin, eikä maiden puolustusvalmiudet ole riittäviä suurvaltoihin verrattuna.
EDF-ohjelmaa käsittelevät tiedonannot kuvastavat komission koordinoivaa diskurssia, jossa perustellaan poliittisia prioriteetteja ja välitetään niitä eteenpäin. Aineistossa esiintyi sekä kognitiivisia että normatiivisia ideoita, joskin kognitiiviset ideat olivat merkittävämmässä asemassa toimintaa perusteltaessa. Normatiiviset ideat nousivat erityisesti esille puolustuskehyksessä, jossa toimintaa perusteltiin ja oikeutettiin viittaamalla kansalaisten turvallisuustilanteen parantamiseen. Analyysiprosessin keskeinen huomio koskee talous- ja puolustuskehyksen yhteenliittymistä, ja niissä käsiteltyjen ongelmien kiinnittymistä toisiinsa, luomalla syyseuraussuhteen turvallisuuteen ja talouteen liittyvien ongelmien välille.
EDF-ohjelma nähdään merkittävänä pilarina EU:n tavoitteissa muodostua puolustusunioniksi, ja tutkimusta on ohjelmaan ja siitä käytävään diskurssiin syytä tehdä myös tulevaisuudessa. Diskursiivisen institutionalismin näkökulmasta, olisi tärkeää tutkia EDF-ohjelmaan kohdistuvaa kommunikatiivista diskurssia ja sitä, miten media, EU-päättäjät tai jäsenvaltioiden edustajat hyödyntävät ideoita suurelle yleisölle suunnatussa viestinnässä.