Butoillen puhtaaseen kokemukseen: Tyhjyyden paikka ja kokemuksellisuus butossa
Vaheristo, Saara (2022)
Vaheristo, Saara
2022
Filosofian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Philosophy
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-07-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206195727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206195727
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen omaa kokemustani butotanssin harjoittamisen yhteydessä saavuttamastani tyhjyyden paikasta. Tuo tila on tuntunut puhtaalta kokemiselta, sellaiselta, mitä ei voi perustavanlaatuisesti sanallistaa tai käsitteellistää. Olen kuitenkin löytänyt kyseisen tilan kuvailua eri filosofien kirjoituksista, ja heidän avullaan tutkinkin tarkemmin kokemustani. Tutkin omaa kokemustani erityisesti tyhjyyden paikan ja puhtaan kokemuksen käsitteiden avulla.
Butotanssi on syvän kokemuksellinen, aitoon läsnäoloon tähtäävä japanilaislähtöinen nykytanssin ja tanssiteatterin muoto. Työssäni tarkastelen erityisesti tyhjyyden paikan merkitystä butossa. Vaikka kokemukseni on henkilökohtainen, se ei kuitenkaan ole irrallinen filosofian parissa käydystä keskustelusta. Kokemusta on käsitelty muun muassa fenomenologisessa perinteessä, mihin sidon omaa tutkimustanikin. Tämän teen eritoten Timo Klemolan ajatusten avulla. Puhdasta kokemusta käsittelen japanilaisen Kitarō Nishidan filosofian avulla. Niin Nishidalla, Klemolalla kuin butossakin länsimainen kohtaa itämaisen ja päinvastoin. Klemola kuuluu fenomenologiseen perinteeseen, missä esimerkiksi Edmund Husserl on keskeinen ajattelija. Husserl taas on ottanut vaikutteita William Jamesilta, jonka puhtaan kokemuksen käsitteestä Nishida on jalostanut omansa. Klemola käsittelee Nishidaa omassa tuotannossaan, johon yhdistelee muutoinkin itämaista ajatteluperinnettä. Nishida pyrki omassa filosofiassaan yhdistämään länsimaista filosofiaa itämaiseen ajatteluperinteeseen. Buto ammentaa sekä itämaisesta perinteestä että länsimaisen taiteen ja kulttuurin puolelta. Niin Nishidalla kuin Klemolallakin on keskiössä kokemus. Tärkeäksi pyrkimykseksi niin tyhjyyden paikassa, puhtaassa kokemuksessa kuin butossakin nousee sekä subjekti-objekti- että keho-mieli-dualismin ylittäminen.
Työssäni rakennan käsittelemieni filosofien avulla hyvän filosofisen kuvauksen omasta tanssistani tyhjyyden paikkaan. Näytän, kuinka butotanssi on yhdistettävissä eri ajattelijoiden esimerkkeihin kehollisesta harjoittamisesta ja keho-mieli dualismin ylittämiseen pyrkimisestä. Työni on siis tietynlaisessa idän ja lännen kohtaamispisteessä, missä henkilökohtaisen kokemuksen tarkasteleminen kiinnittyy universaalin kokemuksellisuuden pohtimiseen, mikä on osa niin länsimaisen filosofian kuin itämaisen ajatteluperinteenkin kaanonia. Osoitan, kuinka kehollisella harjoittamisella on lisäksi selkeitä vaikutuksia maailmassaolemisen kokemukseen. Lopuksi kiteytän käsittelemäni valossa, miksi tanssia, eli mitä tämä kokemus antaa minulle, mitä se antaa maailmasta.
Butotanssi on syvän kokemuksellinen, aitoon läsnäoloon tähtäävä japanilaislähtöinen nykytanssin ja tanssiteatterin muoto. Työssäni tarkastelen erityisesti tyhjyyden paikan merkitystä butossa. Vaikka kokemukseni on henkilökohtainen, se ei kuitenkaan ole irrallinen filosofian parissa käydystä keskustelusta. Kokemusta on käsitelty muun muassa fenomenologisessa perinteessä, mihin sidon omaa tutkimustanikin. Tämän teen eritoten Timo Klemolan ajatusten avulla. Puhdasta kokemusta käsittelen japanilaisen Kitarō Nishidan filosofian avulla. Niin Nishidalla, Klemolalla kuin butossakin länsimainen kohtaa itämaisen ja päinvastoin. Klemola kuuluu fenomenologiseen perinteeseen, missä esimerkiksi Edmund Husserl on keskeinen ajattelija. Husserl taas on ottanut vaikutteita William Jamesilta, jonka puhtaan kokemuksen käsitteestä Nishida on jalostanut omansa. Klemola käsittelee Nishidaa omassa tuotannossaan, johon yhdistelee muutoinkin itämaista ajatteluperinnettä. Nishida pyrki omassa filosofiassaan yhdistämään länsimaista filosofiaa itämaiseen ajatteluperinteeseen. Buto ammentaa sekä itämaisesta perinteestä että länsimaisen taiteen ja kulttuurin puolelta. Niin Nishidalla kuin Klemolallakin on keskiössä kokemus. Tärkeäksi pyrkimykseksi niin tyhjyyden paikassa, puhtaassa kokemuksessa kuin butossakin nousee sekä subjekti-objekti- että keho-mieli-dualismin ylittäminen.
Työssäni rakennan käsittelemieni filosofien avulla hyvän filosofisen kuvauksen omasta tanssistani tyhjyyden paikkaan. Näytän, kuinka butotanssi on yhdistettävissä eri ajattelijoiden esimerkkeihin kehollisesta harjoittamisesta ja keho-mieli dualismin ylittämiseen pyrkimisestä. Työni on siis tietynlaisessa idän ja lännen kohtaamispisteessä, missä henkilökohtaisen kokemuksen tarkasteleminen kiinnittyy universaalin kokemuksellisuuden pohtimiseen, mikä on osa niin länsimaisen filosofian kuin itämaisen ajatteluperinteenkin kaanonia. Osoitan, kuinka kehollisella harjoittamisella on lisäksi selkeitä vaikutuksia maailmassaolemisen kokemukseen. Lopuksi kiteytän käsittelemäni valossa, miksi tanssia, eli mitä tämä kokemus antaa minulle, mitä se antaa maailmasta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8354]