Mielen havaitseminen robotilla : Autonomisuuden ja mekaanisuuden korostamisen vaikutukset robottiin liitettyihin mielen ominaisuuksiin
Silvo, Aaro (2022)
Silvo, Aaro
2022
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206175715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206175715
Tiivistelmä
Aiemmassa tutkimuksessa on osoitettu ihmisillä olevan taipumusta antropomorfisoida humanoideja robotteja. On myös osoitettu, että tietyissä konteksteissa sosiaaliset humanoidit robotit ja niiden käyttäytyminen voidaan nähdä tavoitteellisena, vaikka ne ovatkin ihmisten luomia ja keinotekoisia toimijoita. Ihmisten on osoitettu reagoivan neurofysiologisella tasolla humanoidia robottia havainnoidessaan samanlaisilla tavoilla kuin ihmisen toimintaa katsellessaan. Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että robotin käyttäytyminen ja ulkomuoto selittävät ihmisten robotista luomia vaikutelmia. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, vaikuttaako robotin näyttäytyminen autonomisena tai mekaanisena mielen havaitsemiseen humanoidilla robotilla (NAO). Oletuksena oli, että robotin autonomisuus lisäisi mielen ominaisuuksien havaitsemista.
Tutkittavat (n = 68) jaettiin kahteen koeryhmään, joissa NAO-robotti esiteltiin eri tavoilla. Autonomisessa ryhmässä NAO esiteltiin kykenevänä vuorovaikuttamaan sosiaalisessa kanssakäymisessä ja liikkumaan itsenäisesti. NAO kohdisti katseensa tutkittavaan, nousi itse seisomaan, elehti sekä puhui (ryhmä A). Mekaanisessa ryhmässä robotti esiteltiin täysin tutkijoiden kontrolloimana ja lähinnä paikalleen tuettuna. Tutkittaville osoitettiin, miten robotin pään asentoa pystyttiin ohjaamaan tietokoneen näppäimistöä painelemalla. Muuten robotti oli täysin liikkumatta, eikä reagoinut mihinkään (ryhmä M). Kokeen lopuksi kerättiin tietoja tutkittavien robotilla havaitsemista mielen ominaisuuksista kyselylomakkeilla, joilla kartoitettiin robotissa havaittua toimijuutta, kokemuksellisuutta, tietoisuutta ja kipukykyä.
Tulosten mukaan ryhmässä A havaittiin enemmän toimijuutta ja tietoisuutta kuin ryhmässä M. Havaitun kokemuksellisuuden ja kipukyvyn suhteen ei ollut eroa koeryhmien välillä. Tulokset osoittavat, että humanoidin robotin autonomisuuden korostaminen voi lisätä siihen liitettyä toimijuutta ja tietoisuutta.
Tulokset lisäävät tietoa siitä, millä ehdoilla humanoidi robotti voidaan nähdä enemmän tavoitteellisena ja mielen ominaisuuksia omaavana toimijana. Ymmärrys siitä, miten reagoimme eri tavoilla käyttäytyviin robotteihin, voi edistää sujuvamman ihmisten ja robottien välisen yhteistyön kehittämistä.
Tutkittavat (n = 68) jaettiin kahteen koeryhmään, joissa NAO-robotti esiteltiin eri tavoilla. Autonomisessa ryhmässä NAO esiteltiin kykenevänä vuorovaikuttamaan sosiaalisessa kanssakäymisessä ja liikkumaan itsenäisesti. NAO kohdisti katseensa tutkittavaan, nousi itse seisomaan, elehti sekä puhui (ryhmä A). Mekaanisessa ryhmässä robotti esiteltiin täysin tutkijoiden kontrolloimana ja lähinnä paikalleen tuettuna. Tutkittaville osoitettiin, miten robotin pään asentoa pystyttiin ohjaamaan tietokoneen näppäimistöä painelemalla. Muuten robotti oli täysin liikkumatta, eikä reagoinut mihinkään (ryhmä M). Kokeen lopuksi kerättiin tietoja tutkittavien robotilla havaitsemista mielen ominaisuuksista kyselylomakkeilla, joilla kartoitettiin robotissa havaittua toimijuutta, kokemuksellisuutta, tietoisuutta ja kipukykyä.
Tulosten mukaan ryhmässä A havaittiin enemmän toimijuutta ja tietoisuutta kuin ryhmässä M. Havaitun kokemuksellisuuden ja kipukyvyn suhteen ei ollut eroa koeryhmien välillä. Tulokset osoittavat, että humanoidin robotin autonomisuuden korostaminen voi lisätä siihen liitettyä toimijuutta ja tietoisuutta.
Tulokset lisäävät tietoa siitä, millä ehdoilla humanoidi robotti voidaan nähdä enemmän tavoitteellisena ja mielen ominaisuuksia omaavana toimijana. Ymmärrys siitä, miten reagoimme eri tavoilla käyttäytyviin robotteihin, voi edistää sujuvamman ihmisten ja robottien välisen yhteistyön kehittämistä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [6534]