Euroopan tulevaisuus kriisien keskellä : Sisällönanalyysi EU-uutisoinnin narratiiveista

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on tarkastella kotimaista mediauutisointia osana yhteiskunnallista keskustelua Euroopan integraatiosta. Tutkimuksessa havainnoidaan uutisointia Euroopan integraation tulevaisuuden näkökulmasta EU:n kokemien kriisien aikana, sillä kriisit ovat olleet EU:lle hyvin merkittävässä roolissa sen historian aikana. Teoriapohjana tutkielmassa ovat Euroopan integraatiosta esitetyt tulevaisuusskenaariot sekä mediassa EU-kriisien uutisoinnissa tutkitusti esiintyvät, eksistentiaalista paniikkia sisältävät kriisinarratiivit, joiden mukaan unionin tulevaisuus on kriisitilanteissa ollut vaakalaudalla ja koko EU:n loppu on näyttäytynyt väistämättömänä. Tämän teoriapohjan kautta analysoidaan sitä, millaista narratiivia Helsingin Sanomat suomalaisena mediatoimijana on esittänyt integraation tulevaisuudesta EU:n kokemien kriisitilanteiden aikana. Menetelmänä tutkielmassa käytetään teoriapohjaista sisällönanalyysiä, johon on otettu narratiivinen lähestymistapa. Aineistona toimivat Helsingin Sanomien julkaisemat, jollain tasolla kantaaottavat kirjoitukset tutkielman kolmen tarkastelupisteen ajanjaksoilta. Näihin lukeutuu pääkirjoituksia, lehden toimittajien kolumneja, esseitä ja analyysejä sekä esimerkiksi lehden itse teettämiä gallupeja. Tutkielman tarkastelupisteet on valikoitu sen mukaan, mitkä tapahtumat ovat Lissabonin sopimuksen voimaanastumisen jälkeen olleet integraation näkökulmasta merkittävimmät kriisitilanteet EU:lle. Tarkastelupisteiksi ovat täten valikoituneet eurokriisi, Brexit ja koronakriisi. Keskeisenä tutkimustuloksena voidaan todeta, että suomalainen mediauutisointi ei näytä olevan yhtä kriittistä Euroopan integraation tulevaisuutta kohtaan kuin teoriapohjassa esitetään yleiseurooppalaisella tasolla olevan. Vaikka Helsingin Sanomat esittää varsin voimakastakin kritiikkiä kriisitilanteissa, sen antama kritiikki on huomattavasti monikärkisempää kuin yleiseurooppalaisesta mediauutisoinnista teoriapohjan kautta saatu kuva. Täten HS ei sorru eksistentiaalisen paniikin lietsomiseen suurilta osin, vaan tyytyy lähinnä maltillisesti analysoimaan kriisien vaikutusta EU:n tulevaisuuteen. Lehti kyllä painottaa koko unionin tulevaisuuden olevan uhattuna kriisihetkillä, mutta ei kuitenkaan pidä integraation purkautumisen skenaariota ja täten EU:n loppua itsestäänselvyytenä. Sen sijaan HS vaikuttaa suurilta osin varsin neutraalilla tavalla puntaroivan unionin tulevaisuutta kaikkien teoriapohjassa mainittujen integraation tulevaisuusskenaarioiden kautta.