Yhteistä kulttuuriperintöä rakentamassa : katsaus kulttuuriperinnön käsitteeseen sekä kulttuuriperintötyöhön
Mäki, Linda (2022)
Mäki, Linda
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206165699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206165699
Tiivistelmä
Kulttuuriperintö on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Tästä huolimatta kulttuuriperintö jää käsitteenä sekä konseptina etäiseksi akateemisessa ja julkisessa keskustelussa. Yleisimmin kulttuuriperinnön käsitteellä tarkoitetaan menneisyydestä perittyjä aineettomia ja aineellisia voimavaroja. Kulttuuriperintöön sisällytetään tavanomaisimmin muun muassa rakennelmat, tavat, kielet, sosiaaliset käytänteet sekä perinteet. Tutkielmani tavoitteena on käsitteellistämisen avulla tarjota lähtökohtia kulttuuriperinnön sekä kulttuuriperintötyön—tematiikan lähestymiseen. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Miten kulttuuriperintö käsitteellistyy ja mitkä asiat mielletään kulttuuriperinnöksi? Tutkielman analyysin yhteydessä tarkastelen erityisesti kulttuuriperintötyöhön liittyviä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä.
Tutkielmani aineistona hyödynnän Museoviraston ja Suomen kotiseutuliiton 15.4.2014-15.8.2014 välisenä aikana tuottamaa kyselytutkimusta Kaikkien yhteinen kulttuuriperintö 2014. Kysely tuotettiin Euroopan neuvoston niin sanotun Faron yleissopimuksen ratifioinnin valmistelutyötä varten. Sopimuksen allekirjoittamisen myötä Suomi on sitoutunut edistämään sellaista kulttuuriperintöä, joka pohjautuu yhteisille eurooppalaisille arvoille. Tutkielmassa tarkastelen kyselytutkimuksen ensimmäistä kysymystä ’’Millaista kulttuuriperintöä haluat siirtää eteenpäin?’’. Kyselyn vastausten perusteella pyrin tuomaan esiin, mitkä asiat suomalaiset käsittävät osaksi kulttuuriperintöä. Tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi.
Tutkielman keskeisimmät tulokset ovat kulttuuriperintö—käsitteen määrittämisen ja sisällön kulmikkuus. Kulttuuriperinnön käsitteeseen sekä sisältöön vaikuttavat eritasoiset poliittiset toimijat sekä vallitsevat yhteiskunnalliset arvot. Kulttuuriperintötyötä tehdessä on huomioitava erityisesti eettiset ja sosiaaliset kysymykset. Yhteistä, universalistista kulttuuriperintöä rakentaessa on punnittava keiden etuja universalistinen kulttuuriperintötyö ajaa sekä keiden äänet pääsevät kulttuuriperintötyössä esiin.
Tutkielmani aineistona hyödynnän Museoviraston ja Suomen kotiseutuliiton 15.4.2014-15.8.2014 välisenä aikana tuottamaa kyselytutkimusta Kaikkien yhteinen kulttuuriperintö 2014. Kysely tuotettiin Euroopan neuvoston niin sanotun Faron yleissopimuksen ratifioinnin valmistelutyötä varten. Sopimuksen allekirjoittamisen myötä Suomi on sitoutunut edistämään sellaista kulttuuriperintöä, joka pohjautuu yhteisille eurooppalaisille arvoille. Tutkielmassa tarkastelen kyselytutkimuksen ensimmäistä kysymystä ’’Millaista kulttuuriperintöä haluat siirtää eteenpäin?’’. Kyselyn vastausten perusteella pyrin tuomaan esiin, mitkä asiat suomalaiset käsittävät osaksi kulttuuriperintöä. Tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi.
Tutkielman keskeisimmät tulokset ovat kulttuuriperintö—käsitteen määrittämisen ja sisällön kulmikkuus. Kulttuuriperinnön käsitteeseen sekä sisältöön vaikuttavat eritasoiset poliittiset toimijat sekä vallitsevat yhteiskunnalliset arvot. Kulttuuriperintötyötä tehdessä on huomioitava erityisesti eettiset ja sosiaaliset kysymykset. Yhteistä, universalistista kulttuuriperintöä rakentaessa on punnittava keiden etuja universalistinen kulttuuriperintötyö ajaa sekä keiden äänet pääsevät kulttuuriperintötyössä esiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10747]
