English as a lingua franca in English language teaching: A survey study for Finnish teachers of English language
Haverinen, Akseli (2022)
Haverinen, Akseli
2022
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-08-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206175713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206175713
Tiivistelmä
The purpose of this thesis is to ascertain to what extent Finnish teachers of English language incorporate English as a lingua franca (ELF) awareness in their classes. The data of this study was gathered using an online questionnaire. The questionnaire was meant for teachers who work in secondary schools and upper secondary schools. Teachers in these institutions were the target audience of this study because the Finnish curricula for secondary and upper secondary schools includes topics that are based on ELF pedagogy. Some examples of ELF aware teaching are constructive interaction, respecting one another and yourself as English language users, understanding different varieties of English, and negotiating meaning.
In total, 35 teachers took part in the research. The questionnaire included statements, multiple-choice questions, and open-ended questions about ELF in English language teaching. The data was both quantitative and qualitative: different methods of analysis were used for different types of data.
The results of this study reveal that Finnish teachers of English language discuss ELF related issues with their students as the curricula and ELF research suggest. However, the respondents were divided on some of the questions. The teachers disagreed with one another with topics such as the learners’ goals regarding pronunciation, Finnish English accent and how to discuss it with students, and whether they should prefer native or non-native speakers in their own materials and audio recordings and why. Some pieces of demographic information caused variation on some individual questions.
Since the number of respondents is only 35 due to the rather qualitative nature of this study, generalizations cannot be made. Still, this research provided an opportunity to analyze how ELF awareness is present in practice in classrooms. The results of this study also lay the foundations for future research in the same field. Based on the results, follow-up studies could focus on one area of ELF in English language teaching more, or they could be conducted with semi-structured interviews for more of an in-depth analysis. To conclude, results of this study can be used either by curricula designers or individual English language teachers who might need help with the incorporation of ELF awareness. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää miten suomalaiset englannin kielen opettajat käsittelevät englantia lingua francana oppilaidensa ja opiskelijoidensa kanssa. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä, jonka kohderyhmään kuuluivat englannin kielen opettajat yläkouluissa ja lukioissa. Kohderyhmät valittiin peruskoulun ylimpien luokkien sekä lukion opetussuunnitelmien pohjalta, joissa käsitellään englantia lingua francana ja siihen perustuvaa pedagogiikkaa. Esimerkkejä lingua franca tietoisesta opetuksesta ovat muun muassa rakentavan vuorovaikutuksen harjoittelu, toisten ja itsensä arvostaminen puhujina, erilaisten varianttien tuntemus sekä merkityksien neuvottelu.
Tutkimuskyselyyn osallistui yhteensä 35 englannin opettajaa. Kysely sisälsi aiheeseen liittyviä väitteitä, monivalintakysymyksiä sekä avokysymyksiä. Saatu aineisto sisälsi määrällistä ja laadullista dataa, jolloin analyysissä käytettiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä.
Tutkielman tuloksista selvisi, että suomalaiset englannin kielen opettajat keskustelevat englanti lingua francana -pedagogiikkaan liittyvistä aiheista pääosin siten kuin opetussuunnitelmassakin ohjataan, ja kuten myös aihealueen teoriassa suositellaan. Muutamien kysymysten kohdalla opettajien vastaukset erosivat toisistaan. Opettajat olivat erimielisiä englannin opetuksen tavoitteista ääntämisen suhteen, natiivien ja ei-natiivien puhujien suosimisesta omissa materiaaleissa, sekä puhuessaan suomalaisille ominaisesta aksentista oppilaidensa tai opiskelijoidensa kanssa. Myös jotkin vastaajien taustatekijät vaikuttivat muutaman kysymyksen kohdalla ja aiheuttivat hieman variaatiota vastauksissa.
Tutkimuksen vastaajien määrän takia laajempia yleistyksiä ei voida tehdä, mutta tutkimustulokset tarjoavat silti ensikatsauksen englannin kielen oppitunneille lingua franca näkökulmasta, sekä opettajien käyttämiin metodeihin englantiin lingua francana englannin opetuksessa. Aihetta ei ole juuri tutkittu Suomessa aikaisemmin käytännön toimien tasolla. Tulokset antavat myös suuntaa jatkotutkimuksille, jotka voivat keskittyä tarkemmin yhteen osa-alueeseen, kuten ääntämiseen, tai tutkimus voitaisiin toteuttaa muutamana tarkempana teemahaastatteluna laajemman kyselytutkimuksen sijaan. Tutkimustuloksista hyötyvät sekä opetussuunnitelmien tekijät että yksittäiset opettajat.
In total, 35 teachers took part in the research. The questionnaire included statements, multiple-choice questions, and open-ended questions about ELF in English language teaching. The data was both quantitative and qualitative: different methods of analysis were used for different types of data.
The results of this study reveal that Finnish teachers of English language discuss ELF related issues with their students as the curricula and ELF research suggest. However, the respondents were divided on some of the questions. The teachers disagreed with one another with topics such as the learners’ goals regarding pronunciation, Finnish English accent and how to discuss it with students, and whether they should prefer native or non-native speakers in their own materials and audio recordings and why. Some pieces of demographic information caused variation on some individual questions.
Since the number of respondents is only 35 due to the rather qualitative nature of this study, generalizations cannot be made. Still, this research provided an opportunity to analyze how ELF awareness is present in practice in classrooms. The results of this study also lay the foundations for future research in the same field. Based on the results, follow-up studies could focus on one area of ELF in English language teaching more, or they could be conducted with semi-structured interviews for more of an in-depth analysis. To conclude, results of this study can be used either by curricula designers or individual English language teachers who might need help with the incorporation of ELF awareness.
Tutkimuskyselyyn osallistui yhteensä 35 englannin opettajaa. Kysely sisälsi aiheeseen liittyviä väitteitä, monivalintakysymyksiä sekä avokysymyksiä. Saatu aineisto sisälsi määrällistä ja laadullista dataa, jolloin analyysissä käytettiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä.
Tutkielman tuloksista selvisi, että suomalaiset englannin kielen opettajat keskustelevat englanti lingua francana -pedagogiikkaan liittyvistä aiheista pääosin siten kuin opetussuunnitelmassakin ohjataan, ja kuten myös aihealueen teoriassa suositellaan. Muutamien kysymysten kohdalla opettajien vastaukset erosivat toisistaan. Opettajat olivat erimielisiä englannin opetuksen tavoitteista ääntämisen suhteen, natiivien ja ei-natiivien puhujien suosimisesta omissa materiaaleissa, sekä puhuessaan suomalaisille ominaisesta aksentista oppilaidensa tai opiskelijoidensa kanssa. Myös jotkin vastaajien taustatekijät vaikuttivat muutaman kysymyksen kohdalla ja aiheuttivat hieman variaatiota vastauksissa.
Tutkimuksen vastaajien määrän takia laajempia yleistyksiä ei voida tehdä, mutta tutkimustulokset tarjoavat silti ensikatsauksen englannin kielen oppitunneille lingua franca näkökulmasta, sekä opettajien käyttämiin metodeihin englantiin lingua francana englannin opetuksessa. Aihetta ei ole juuri tutkittu Suomessa aikaisemmin käytännön toimien tasolla. Tulokset antavat myös suuntaa jatkotutkimuksille, jotka voivat keskittyä tarkemmin yhteen osa-alueeseen, kuten ääntämiseen, tai tutkimus voitaisiin toteuttaa muutamana tarkempana teemahaastatteluna laajemman kyselytutkimuksen sijaan. Tutkimustuloksista hyötyvät sekä opetussuunnitelmien tekijät että yksittäiset opettajat.