Luokanopettajaopiskelijoiden menestyskäsityksiä : Kasvatuksen ja yhteiskunnan normit, jännitteet ja ristipaineet
Ojanen, Jenni (2022)
Ojanen, Jenni
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206145664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206145664
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä menestys tarkoittaa luokanopettajaopiskelijoiden näkökulmista, millaista menestyksen mallia luokanopettajat käsittävät kasvatuksen ja yhteiskunnan tuottavan, millaiset tekijät nähdään vaikuttavan yksilön mahdollisuuksiin menestyä sekä näkemyksiä menestyksen roolista onnellisen ja hyvän elämän rakentamisessa.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin helmikuun 2022 aikana järjestetyissä teemahaastatteluissa. Saatekirje jaeltiin luokanopettajaopiskelijoiden Oka Ry:n sähköpostin viikkokirjeessä sekä samaisen yleisön suljetussa Facebook-ryhmässä. Haastatteluja järjestettiin yhteensä seitsemän kappaletta. Kerättyä aineistoa käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimus noudatti fenomenografista tutkimusotetta, jolloin kiinnostus oli tutkittavien käsitysten välisissä eroavaisuuksissa.
Luokanopettajaopiskelijoiden menestyskäsitykset jakaantuivat sisäisiin ja ulkoisiin käsityksiin. Ulkoisissa käsityksissä menestys ajateltiin yksilöön kohdistuvana normatiivisena odotuksena. Ulkoisissa käsityksissä menestyksen ajateltiin näyttäytyvän korkeakouluttautumisen, statuksen, urakehityksen, valta-aseman sekä vaurauden tavoitteluna. Kasvatuksen kentälle näiden ulkoisiin meriitteihin perustuvien tapojen nähtiin heijastuvan suoritusperustaisina arvioinnin ja kilpailun käytänteinä. Yleinen menestyspuhe käsitettiin ongelmallisena etenkin kilpailuasetelmien luoman väliinputoamisen, epäonnistumisen kokemuksen sekä riittämättömyydentunteiden näkökulmista. Ulkoisen menestyskäsityksen kontekstissa menestyneen ihmisen kuvauksiksi määrittyivät onnellisuus, hyvinvointi, ulospäinsuuntautuneisuus, sinnikkyys, ahkeruus ja tavoitteellisuus.
Sisäisissä käsityksissä menestyksen ajateltiin olevan kunkin subjektiivisesti määriteltävissä. Näissä kuvauksissa menestyksen ajateltiin rakentuvan sisäsyntyisesti sisäisissä prosesseissa. Menestyksen ajateltiin rakentuvan positiivisen sisäisen kokemuksen kautta, johon reittinä nähtiin itsetuntemus sekä omien arvojen mukaan eläminen. Tällöin menestystä kuvailtiin etenkin tyytyväisyyden, onnellisuuden sekä hyvinvoinnin näkökulmista. Onnellisuus ajateltiin sisäisen menestyksen määritelmänä sekä sille rinnasteisena käsitteenä. Tutkimukseen osallistujat ajattelivat kasvattajan mahdollisuudeksi tarjota kasvatettavalle kuvaa menestyksellisestä elämästä, joka perustuu muulle kuin ulkoisille meriiteille. Kasvattajan rooliksi tässä kontekstissa nähtiin yksilön kannustaminen oman individualistisen polun määrittelyyn. Yksilöön kohdistuvia odotuksia tulisi tällöin testata peilaamalla niiden sopivuutta omaan arvopohjaan ennen niiden hyväksymistä omaan toimijuuteen. Tutkimustulosten suurin keskinäinen eroavaisuus oli henkilökohtaisissa sitoumuksissa näissä ulkoisen ja sisäisen menestyksen käsittämisen tavoissa.
Kasvuympäristö ymmärrettiin suurimpana yksilön menestysmahdollisuuksiin vaikuttavana tekijänä. Kasvuympäristön vaikutusta pohdittiin sosioekonomisen taustan, kulttuurisen pääoman sekä vanhempien asennoitumisen näkökulmista. Etenkin kotona opitun mallin sekä kannustuksen ajateltiin lisäävän tai rajaavan yksilön menestysmahdollisuuksia. Näiden ajateltiin vaikuttavan ennen kaikkea yksilön asennoitumiseen ja siihen millaisista ominaisuuksista on mahdollisesti hyötyä, jos kotitaustan asenne ei ole menestykseen kannustava. Harvempia mainintoja menestysmahdollisuuksia lisäävistä tai rajaavista yksilön asemaan liittyvistä tekijöistä saivat kansalaisuus, alkuperä, ikä, kieli, terveydentila sekä sukupuoli.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin helmikuun 2022 aikana järjestetyissä teemahaastatteluissa. Saatekirje jaeltiin luokanopettajaopiskelijoiden Oka Ry:n sähköpostin viikkokirjeessä sekä samaisen yleisön suljetussa Facebook-ryhmässä. Haastatteluja järjestettiin yhteensä seitsemän kappaletta. Kerättyä aineistoa käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimus noudatti fenomenografista tutkimusotetta, jolloin kiinnostus oli tutkittavien käsitysten välisissä eroavaisuuksissa.
Luokanopettajaopiskelijoiden menestyskäsitykset jakaantuivat sisäisiin ja ulkoisiin käsityksiin. Ulkoisissa käsityksissä menestys ajateltiin yksilöön kohdistuvana normatiivisena odotuksena. Ulkoisissa käsityksissä menestyksen ajateltiin näyttäytyvän korkeakouluttautumisen, statuksen, urakehityksen, valta-aseman sekä vaurauden tavoitteluna. Kasvatuksen kentälle näiden ulkoisiin meriitteihin perustuvien tapojen nähtiin heijastuvan suoritusperustaisina arvioinnin ja kilpailun käytänteinä. Yleinen menestyspuhe käsitettiin ongelmallisena etenkin kilpailuasetelmien luoman väliinputoamisen, epäonnistumisen kokemuksen sekä riittämättömyydentunteiden näkökulmista. Ulkoisen menestyskäsityksen kontekstissa menestyneen ihmisen kuvauksiksi määrittyivät onnellisuus, hyvinvointi, ulospäinsuuntautuneisuus, sinnikkyys, ahkeruus ja tavoitteellisuus.
Sisäisissä käsityksissä menestyksen ajateltiin olevan kunkin subjektiivisesti määriteltävissä. Näissä kuvauksissa menestyksen ajateltiin rakentuvan sisäsyntyisesti sisäisissä prosesseissa. Menestyksen ajateltiin rakentuvan positiivisen sisäisen kokemuksen kautta, johon reittinä nähtiin itsetuntemus sekä omien arvojen mukaan eläminen. Tällöin menestystä kuvailtiin etenkin tyytyväisyyden, onnellisuuden sekä hyvinvoinnin näkökulmista. Onnellisuus ajateltiin sisäisen menestyksen määritelmänä sekä sille rinnasteisena käsitteenä. Tutkimukseen osallistujat ajattelivat kasvattajan mahdollisuudeksi tarjota kasvatettavalle kuvaa menestyksellisestä elämästä, joka perustuu muulle kuin ulkoisille meriiteille. Kasvattajan rooliksi tässä kontekstissa nähtiin yksilön kannustaminen oman individualistisen polun määrittelyyn. Yksilöön kohdistuvia odotuksia tulisi tällöin testata peilaamalla niiden sopivuutta omaan arvopohjaan ennen niiden hyväksymistä omaan toimijuuteen. Tutkimustulosten suurin keskinäinen eroavaisuus oli henkilökohtaisissa sitoumuksissa näissä ulkoisen ja sisäisen menestyksen käsittämisen tavoissa.
Kasvuympäristö ymmärrettiin suurimpana yksilön menestysmahdollisuuksiin vaikuttavana tekijänä. Kasvuympäristön vaikutusta pohdittiin sosioekonomisen taustan, kulttuurisen pääoman sekä vanhempien asennoitumisen näkökulmista. Etenkin kotona opitun mallin sekä kannustuksen ajateltiin lisäävän tai rajaavan yksilön menestysmahdollisuuksia. Näiden ajateltiin vaikuttavan ennen kaikkea yksilön asennoitumiseen ja siihen millaisista ominaisuuksista on mahdollisesti hyötyä, jos kotitaustan asenne ei ole menestykseen kannustava. Harvempia mainintoja menestysmahdollisuuksia lisäävistä tai rajaavista yksilön asemaan liittyvistä tekijöistä saivat kansalaisuus, alkuperä, ikä, kieli, terveydentila sekä sukupuoli.