Kuva kantelun kohteena : Sisällönanalyysi valokuvia koskevista kanteluista Julkisen sanan neuvostossa vuosina 2000–2021
Lepistö, Hanna (2022)
2022
Visuaalisen journalismin maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-08-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206145662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206145662
Tiivistelmä
Tämän tutkielman kohteena ovat kuvajournalismin eettiset linjaukset Suomessa. Näitä linjauksia tarkastellaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) käsittelemien valokuvaa koskevien tapausten kautta. Tutkimuskysymykset ovat, millaisia valokuvaa koskevia kanteluita JSN:ssä on käsitelty vuosina 2000–2021 sekä millaisia perusteluita JSN käyttää kuvien käyttöä koskevissa langettavissa ja vapauttavissa päätöksissä?
Nykypäivän digitaalinen toimintaympäristö ja kiristynyt taloustilanne tuovat mukanaan monia haasteita medioille, jotka näkyvät toimittajien arjessa paineena ja kiireenä. Tästä huolimatta kuvajournalistiseen kuvaan on voitava luottaa. Journalismin uskottavuus on yleisön luottamuksen varassa. Tutkimuksen keskiössä onkin hyvä journalistinen tapa kuvajournalismin näkökulmasta. Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa käsitellään ensin journalismin itsesääntelyä, Journalistin ohjeita ja sananvapautta, jonka jälkeen esitellään kuvajournalismin eri eettisiin kysymyksiin liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Tässä osiossa tärkeitä teoreettisia näkökulmia ovat esimerkiksi valokuvan totuudellisuus, uskottavuus sekä kuvajournalistin professio.
Aineistoon kerättiin JSN:n verkkosivujen arkistosta kaikki valokuvaa käsitelleet kantelutapaukset vuosilta 2000–2021. Tutkielman tutkimusmetodina käytettiin sisällönanalyysia. Aineistosta koodattiin muun muassa seuraavat muuttujat: vuosi, kantelun kohteena oleva media, neuvoston päätös eli vapauttava tai langettava, kantelun pääasiallinen syy ja ratkaisun perusteluissa mainitut Journalistin ohjeiden kohdat. Tarkastelujaksolla valokuvaa käsiteltiin 97 kantelussa, joista 28 oli langettavia ja 69 vapauttavia. Aineistosta nousi esille 12 kanteluiden pääasiallista syytä, joista viisi yleisintä olivat ”harhaanjohtava kuvankäyttö”, ”yksityisyyden suojan loukkaaminen”, ”uhrin ja omaisten epähienotunteinen kohtelu”, ”kielteinen julkisuus” sekä ”kuvamanipulaatio”. Tutkimuksen perusteella journalistista kuvaa koskevat eettiset haasteet liittyvät siis yksityisyyden suojaan, tiedonvälityksen totuudellisuuteen sekä onnettomuus- ja katastrofijournalismiin. Aineiston perusteella voidaan todeta, että kuvajournalistisista esityksistä tehdään kanteluita Suomessa, ja siksi kuvajournalismin eettisten kysymysten tutkimukselle on myös tarvetta.
Nykypäivän digitaalinen toimintaympäristö ja kiristynyt taloustilanne tuovat mukanaan monia haasteita medioille, jotka näkyvät toimittajien arjessa paineena ja kiireenä. Tästä huolimatta kuvajournalistiseen kuvaan on voitava luottaa. Journalismin uskottavuus on yleisön luottamuksen varassa. Tutkimuksen keskiössä onkin hyvä journalistinen tapa kuvajournalismin näkökulmasta. Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa käsitellään ensin journalismin itsesääntelyä, Journalistin ohjeita ja sananvapautta, jonka jälkeen esitellään kuvajournalismin eri eettisiin kysymyksiin liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Tässä osiossa tärkeitä teoreettisia näkökulmia ovat esimerkiksi valokuvan totuudellisuus, uskottavuus sekä kuvajournalistin professio.
Aineistoon kerättiin JSN:n verkkosivujen arkistosta kaikki valokuvaa käsitelleet kantelutapaukset vuosilta 2000–2021. Tutkielman tutkimusmetodina käytettiin sisällönanalyysia. Aineistosta koodattiin muun muassa seuraavat muuttujat: vuosi, kantelun kohteena oleva media, neuvoston päätös eli vapauttava tai langettava, kantelun pääasiallinen syy ja ratkaisun perusteluissa mainitut Journalistin ohjeiden kohdat. Tarkastelujaksolla valokuvaa käsiteltiin 97 kantelussa, joista 28 oli langettavia ja 69 vapauttavia. Aineistosta nousi esille 12 kanteluiden pääasiallista syytä, joista viisi yleisintä olivat ”harhaanjohtava kuvankäyttö”, ”yksityisyyden suojan loukkaaminen”, ”uhrin ja omaisten epähienotunteinen kohtelu”, ”kielteinen julkisuus” sekä ”kuvamanipulaatio”. Tutkimuksen perusteella journalistista kuvaa koskevat eettiset haasteet liittyvät siis yksityisyyden suojaan, tiedonvälityksen totuudellisuuteen sekä onnettomuus- ja katastrofijournalismiin. Aineiston perusteella voidaan todeta, että kuvajournalistisista esityksistä tehdään kanteluita Suomessa, ja siksi kuvajournalismin eettisten kysymysten tutkimukselle on myös tarvetta.