Pukeutumisen merkitys työyhteisöön kuulumisessa asiantuntijatyössä
Kortessalo, Usva (2022)
Kortessalo, Usva
2022
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-08-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206125633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206125633
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa käsitellään pukeutumisen merkitystä työyhteisöön kuulumiseen asiantuntijatyössä. Tutkimuksen tarkoituksena on saada syvempi ymmärrys pukeutumiseen liittyvistä merkityksistä työyhteisöön kuulumiseen, mitä organisaatiot voisivat hyödyntää työhyvinnoin kehittämiseksi. Tutkielman tutkimuskysymys on: Millaisia merkityksiä pukeutumisella on työyhteisöön kuulumisessa asiantuntijatyössä?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu organisaatiokulttuurin käsitteen ja teorioiden määrittelemisestä sekä kuulumisen käsitteen määrittelystä. Tutkimuksessa organisaatiokulttuurin nähdään olevan organisaatiolle erityinen kulttuuri, joka muodostuu monista eri seikoista ja vaikuttaa organisaation jäsenten käytökseen. Kuulumisen työyhteisössä määritellään tutkimuksessa muodostuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa organisaation jäsenten kesken. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään myös työpaikkapukeutumiseen liittyvää aikaisempaa kansainvälistä tutkimusta. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kolmella teemahaastattelulla, joihin haastateltiin kolmea toimistotyötä tekevää asiantuntijaa. Aineiston analyysi tapahtui aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksesta nousi esille, että tutkimuksen kohdehenkilöt eivät yhdistäneet pukeutumista työyhteisöön kuulumiseen suoranaisesti, mutta pukeutumisella oli erilaisia merkityksellisyyksiä työntekijän ja työyhteisön väliseen vuorovaikutukseen. Asiantuntijat hyödynsivät pukeutumista esimerkiksi pyrkiessään viestimään työyhteisölle omaa asiantuntijuuttaan sekä helposti lähestyttävyyttä.
Tutkimuksesta nousi esille myös kolme muuta kiinnostavaa seikkaa. Ensimmäiseksi organisaatiolla ja työyhteisöllä on jonkinasteisia odotuksia pukeutumiseen liittyen, vaikka organisaatiolla ei olisi selkeitä johdolta annettuja pukeutumissääntöjä. Toiseksi pukeutumiseen liittyvät odotukset näyttäytyvät kohdehenkilöiden organisaatioissa hiljaisena tietona. Kolmanneksi työpaikkapukeutumiseen asiantuntijatyössä liittyy monia eri merkityksiä. Avoimempi keskustelukulttuuri organisaatiossa pukeutumisesta voisi selventää työntekijöille asetettuja odotuksia ja täten vaikuttaa työhyvinvointiin niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Työpaikkapukeutumisen merkitykseen liittyvää jatkotutkimusta voisi toteuttaa isommalla otannalla tai rajaamalla otannan joko iän tai sukupuolen perusteella. Tutkimuksen voisi myös keskittää yhteen organisaatioon, jolloin olisi mahdollista saada organisaatiokohtaista tietoa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu organisaatiokulttuurin käsitteen ja teorioiden määrittelemisestä sekä kuulumisen käsitteen määrittelystä. Tutkimuksessa organisaatiokulttuurin nähdään olevan organisaatiolle erityinen kulttuuri, joka muodostuu monista eri seikoista ja vaikuttaa organisaation jäsenten käytökseen. Kuulumisen työyhteisössä määritellään tutkimuksessa muodostuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa organisaation jäsenten kesken. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään myös työpaikkapukeutumiseen liittyvää aikaisempaa kansainvälistä tutkimusta. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kolmella teemahaastattelulla, joihin haastateltiin kolmea toimistotyötä tekevää asiantuntijaa. Aineiston analyysi tapahtui aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksesta nousi esille, että tutkimuksen kohdehenkilöt eivät yhdistäneet pukeutumista työyhteisöön kuulumiseen suoranaisesti, mutta pukeutumisella oli erilaisia merkityksellisyyksiä työntekijän ja työyhteisön väliseen vuorovaikutukseen. Asiantuntijat hyödynsivät pukeutumista esimerkiksi pyrkiessään viestimään työyhteisölle omaa asiantuntijuuttaan sekä helposti lähestyttävyyttä.
Tutkimuksesta nousi esille myös kolme muuta kiinnostavaa seikkaa. Ensimmäiseksi organisaatiolla ja työyhteisöllä on jonkinasteisia odotuksia pukeutumiseen liittyen, vaikka organisaatiolla ei olisi selkeitä johdolta annettuja pukeutumissääntöjä. Toiseksi pukeutumiseen liittyvät odotukset näyttäytyvät kohdehenkilöiden organisaatioissa hiljaisena tietona. Kolmanneksi työpaikkapukeutumiseen asiantuntijatyössä liittyy monia eri merkityksiä. Avoimempi keskustelukulttuuri organisaatiossa pukeutumisesta voisi selventää työntekijöille asetettuja odotuksia ja täten vaikuttaa työhyvinvointiin niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Työpaikkapukeutumisen merkitykseen liittyvää jatkotutkimusta voisi toteuttaa isommalla otannalla tai rajaamalla otannan joko iän tai sukupuolen perusteella. Tutkimuksen voisi myös keskittää yhteen organisaatioon, jolloin olisi mahdollista saada organisaatiokohtaista tietoa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8780]