Suomen e-hallinnon kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet: evidenssinä Viro
Heiskanen, Noora (2022)
Heiskanen, Noora
2022
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-08-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206135639
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206135639
Tiivistelmä
Tämä hallintotieteiden kandidaatin tutkielma tarkastelee Suomen e-hallinnon kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia Viron tarjoamien kehittämisen esimerkkien kautta. Näin ollen tutkimuskysymykseni on: ”Mitkä ovat Suomen e-hallinnon kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet Viron antamien esimerkkien pohjalta?” E-hallinnolla viitataan yleisesti hallinnon prosessien sujuvoittamiseen sekä julkisten palveluiden toimittamiseen tietotekniikan avulla. Tutkimuksesta tekee merkityksellisen yhä etenevissä määrin lisääntyvä digitalisaatio ja ympäristön luomat haasteet, joihin pyritään e-hallinnon keinoin vastaamaan.
Kyseessä on vertaileva laadullinen tutkimus, jonka menetelmänä toimivat dokumenttianalyysi ja tulevaisuudentutkimuksen menetelmäperinteeseen pohjautuvat historialliset analogiat. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona toimii Euroopan komission teettämät selvitykset, joissa e-hallinnon kehittämistä ollaan tarkasteltu erilaisten mittaristojen ja indikaattoreiden avulla. Analogiat ovat evidenssi- ja faktapohjainen menetelmä, jonka tarkoituksena on mallintaa ilmiöitä luomalla niistä analogioita, eli menneisyyteen perustuvia yleistettävissä olevia päätelmiä. Tutkimus muodostaa Viron ja Suomen e-hallintoa koskevien selvityksien sekä tieteellisten julkaisujen pohjalta 5 analogiaa, jotka toimivat tutkimuksessa johtopäätösten muodostamisen työkaluna.
Tutkimuksen teoriapohja perustuu hallintotieteelliseen ja tulevaisuudentutkimuksen tutkimusperinteeseen. E-hallinnosta on tehty useita kehittämisen tilaa tarkastelevia empiirisiä tilannekatsauksia, muttei sitä ole tarkasteltu integroitujen viitekehyksien avulla. Tämän vuoksi tutkimus pyrkiikin tarjoamaan Suomen tarpeiden ja mahdollisuuksien tarkastelun lisäksi työkalumallin, jonka tarkoituksena on tarjota uusia tarkastelukulmia e-hallinnon kehittämistä varten. Malli perustuu e-hallintoa käsittelevässä kirjallisuudessa käytettyihin lähestymistapoihin ja käsitteellistämisiin koskien e-hallinnon erilaisia vuorovaikutusrajapintoja. Kyseinen malli myös esittää uusia rajapintojen tarkastelukulmia, joissa ehdotetaan esimerkiksi teknologian tunnistamista yhtenä toimijana, jonka kanssa hallinto voi olla vastavuoroisessa vaihdantasuhteessa.
Tutkimus tunnisti Suomen e-hallinnon kehittämisen tarpeiksi vahvemman strategisen ohjauksen, joka ottaisi huomioon teknologiset, organisatoriset sekä ympäristölliset tekijät. Tämän lisäksi e-hallinnon kehittämisen strategioiden kannattaisi sisältää enemmän muun muassa resurssienohjauksen ja tulosjohtamisen näkökulmia. Suomen e-hallintoa voitaisiin myös edistää kokeilemalla yhä vahvempaa poikkihallinnollista yhteistyötä, osallistamalla palveluiden käyttäjät osaksi kehittämisprosessia, hyödyntämällä uusia teknologioita ja innovaatioita sekä lisäämällä palveluiden tunnettavuutta mainonnan keinoin.
Kyseessä on vertaileva laadullinen tutkimus, jonka menetelmänä toimivat dokumenttianalyysi ja tulevaisuudentutkimuksen menetelmäperinteeseen pohjautuvat historialliset analogiat. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona toimii Euroopan komission teettämät selvitykset, joissa e-hallinnon kehittämistä ollaan tarkasteltu erilaisten mittaristojen ja indikaattoreiden avulla. Analogiat ovat evidenssi- ja faktapohjainen menetelmä, jonka tarkoituksena on mallintaa ilmiöitä luomalla niistä analogioita, eli menneisyyteen perustuvia yleistettävissä olevia päätelmiä. Tutkimus muodostaa Viron ja Suomen e-hallintoa koskevien selvityksien sekä tieteellisten julkaisujen pohjalta 5 analogiaa, jotka toimivat tutkimuksessa johtopäätösten muodostamisen työkaluna.
Tutkimuksen teoriapohja perustuu hallintotieteelliseen ja tulevaisuudentutkimuksen tutkimusperinteeseen. E-hallinnosta on tehty useita kehittämisen tilaa tarkastelevia empiirisiä tilannekatsauksia, muttei sitä ole tarkasteltu integroitujen viitekehyksien avulla. Tämän vuoksi tutkimus pyrkiikin tarjoamaan Suomen tarpeiden ja mahdollisuuksien tarkastelun lisäksi työkalumallin, jonka tarkoituksena on tarjota uusia tarkastelukulmia e-hallinnon kehittämistä varten. Malli perustuu e-hallintoa käsittelevässä kirjallisuudessa käytettyihin lähestymistapoihin ja käsitteellistämisiin koskien e-hallinnon erilaisia vuorovaikutusrajapintoja. Kyseinen malli myös esittää uusia rajapintojen tarkastelukulmia, joissa ehdotetaan esimerkiksi teknologian tunnistamista yhtenä toimijana, jonka kanssa hallinto voi olla vastavuoroisessa vaihdantasuhteessa.
Tutkimus tunnisti Suomen e-hallinnon kehittämisen tarpeiksi vahvemman strategisen ohjauksen, joka ottaisi huomioon teknologiset, organisatoriset sekä ympäristölliset tekijät. Tämän lisäksi e-hallinnon kehittämisen strategioiden kannattaisi sisältää enemmän muun muassa resurssienohjauksen ja tulosjohtamisen näkökulmia. Suomen e-hallintoa voitaisiin myös edistää kokeilemalla yhä vahvempaa poikkihallinnollista yhteistyötä, osallistamalla palveluiden käyttäjät osaksi kehittämisprosessia, hyödyntämällä uusia teknologioita ja innovaatioita sekä lisäämällä palveluiden tunnettavuutta mainonnan keinoin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8780]