Metsässä kulkija paikkatiedon infrastruktuurissa: liikkuva tapaustutkimus

Abstract

Jälkimodernien yhteiskuntien mediainfrastruktuuria leimaa verkostomaisuus. Median digitalisoitumisen seurauksena puhummekin arkipäiväisesti yhdestä globaalista verkosta, jonka digitaalisia sisältöjä jaamme. Tihenevään verkottumiseen perustuvat alustat kannattelevat lukuisia arkisia toimiamme ja yhteiskunnan tärkeitä infrastruktuureja. Tällainen on myös mobiililaitteella avautuva paikkatieto. Tässä opinnäytetyössä tarkastelen älypuhelimella tapahtuvaa henkilökohtaista sijainnin määrittämistä metsässä. Laadullisen tutkimuksen keinoin selvitän, mistä kaikesta paikantamistilanne rakentuu ja kuinka metsässä kulkija mieltää paikantavan laitteen osaksi omaa luonnossa liikkumistaan. Tutkin metsässä harrastuksenaan liikkuvien arkisia paikantamiskokemuksia fyysisessä luonnonympäristössä sekä virtuaalisella paikannusalustalla. Aistietnografista kävelytutkimusta ja teemahaastatteluja metodinani käyttäen selvitän, miten yhteistyö paikkatietoa jakavan keinoälyn kanssa sujuu viitoittamattomassa metsässä. Opinnäytetyössäni kysyn, millainen mediaympäristö metsässä kulkijan metsä on. Olen kiinnostunut siitä, onko metsässä kulkiessa todennettavissa verkostomaisuutta ja miten se voidaan havaita. Toimijaverkkomallia analyyttisenä työkaluna käyttäen tarkastelen metsäympäristön näkyviä ja näkymättömiä kytköksiä dataan. Tutkin millä tavoin metsässä kulkija liittyy digitaalisen paikkatiedon infrastruktuuriin ja millaisia ovat ne elollisia olentoja ja paikannusteknologiaa yhdistävät prosessit, jotka ohjailevat liikkumista metsässä. Paikkatiedon infrastruktuurin käsitettä ja sen teknistä tulkintaa laajennan kohti mediatutkimuksen mediateoreettista luentaa. Sijainnin määrittämistä käsittelen myös sen mediahistoriallista taustaa vasten. Lähestyn mobiilin paikantamisen kokemusta aistimellisena sekä materiaalisena välitteisyytenä metsän aisti- ja signaaliverkossa. Aistikoetun toimijaverkon käsitettä avaamalla analysoin, miten arkisen älyteknologian huomaamaton läsnäolo muokkaa kokemustamme välittömästä ympäristöstä. Opinnäytetyö osoittaa sosioteknisten toimijaverkkojen läsnäolon myös metsässä. Metsän toimijaverkkoa paikantamistilanteessa leimaa digitaalisen ja fyysisen ympäristön kytkeytyneisyys sekä elollisten ja ei-elollisten toimijoiden keskinäisriippuvuus. Toimijaverkkoa määrittävät toimijoita enemmän välittäjät, joiden tiheä ilmeneminen tekee verkosta vahvan, mutta jotka myös heikkoina signaaleina voivat olla toimijaverkon muutosvoima. Kriittisenä löytönä tutkimuksesta esiin nousevat myös puuttuvat välittäjät. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa ymmärrystä paikkatiedon rakentumisesta ja sen kokemisesta rajalliseksi määrittyvässä mediaympäristössä, metsässä. Opinnäytetyö vahvistaa laadullisen tutkimuksen tarvetta varsin teknologisesti painottuneessa paikkatiedon tutkimuksessa. Kokemuksellista ja myös teknologiaa ymmärtävää tutkimustietoa tarvitaan lisää, jotta paikkatiedon konetta ja elollista toimijuutta yhdistäviä ratkaisuja voidaan tehdä edelleen elollisten olentojen ehdoilla.