Organisaation työhyvinvoinnin johtaminen tuloksellisuuden näkökulmasta
Valtonen, Markus (2022)
Valtonen, Markus
2022
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206105609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206105609
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on noussut yhä tärkeämmäksi teemaksi nykypäivän yritysjohtamisessa. Kiristyneessä globaalissa kilpailutilanteessa, jossa teknologiat kehittyvät nopeasti ja voivat olla helposti kopioitavissa, kilpaillaan yhä enemmän sillä kuka saa pidettyä osaavan, innostuneen ja hyvinvoivan henkilöstönsä sitoutuneena, innovatiivisena ja tuottavana.
Tutkimuksessa tarkastellaan työhyvinvointia sekä sen johtamista tuloksellisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten työhyvinvoinnin johtamisella voidaan parantaa organisaation tuloksellisuutta.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Työn aineistona käytettiin pääasiassa suomalaista kirjallisuutta, jota täydennettiin etenkin rakennusalaan liittyvien tekstiosuuksien osalta kansainvälisillä vertaisarvioiduilla artikkeleilla. Aihe jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkittiin, miten työhyvinvointi on määritelty. Toisessa osassa tutkittiin, minkälaisia vaikutuksia tai ilmentymiä työhyvinvoinnilla on niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Lopuksi tutkittiin miten työhyvinvointia tulisi johtaa ja mitä keinoja johtamiseen on.
Työhyvinvoinnille ei ole yhtä yleisesti käytössä olevaa määritelmää, ja etenkin kansainvälisesti sana ”työhyvinvointi” yhdistetään usein työturvallisuuteen ja työkyvykkyyteen. Suomessa termiin sisällytetään yhä useammin myös työntekijän henkinen hyvinvointi. Työhyvinvoinnilla on yksilötasolla niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Työpahoinvointiin kuuluu oireet kuten stressi, työuupumus, sairauspoissaolot sekä mahdollinen burnout. Korkea työhyvinvointi sen sijaan lisää työntekijän työtehokkuutta esimerkiksi flow-tilan tai työn imun kautta. Nämä yksilötason vaikutukset heijastuvat organisaation tuottavuuteen välittömien ja välillisten talousvaikutusten kautta. Välittömiin talousvaikutuksiin lukeutuu esimerkiksi tehokkaan työajan määrä, yksilötuottavuus ja sairauspoissaoloista syntyvät kustannukset. Välillisiin talousvaikutuksiin lukeutuu esimerkiksi työn laatu ja organisaation työvoiman riittävyys.
Työhyvinvoinnin johtamisen suhteen tärkeimpiä keinoja on työhyvinvoinnin sitominen organisaation strategiaan ja arvoihin. Työhyvinvointi tulee nähdä investointina, johon sijoittaminen voi parantaa organisaation tuloksellisuutta. Työhyvinvointia pitää käsitellä jatkuvana kehityksenä eikä yksittäisinä tekoina, ja työhyvinvoinnin tasoa tuleekin mitata säännöllisesti ja johtaa informaatiolla. Myös johtamistyylillä on suuri vaikutus työhyvinvointiin. Moderni tunneälykäs johtamistyyli luo organisaatioon korkeamman työhyvinvoinnin kuin perinteisemmät johtamistyylit. Rakennusalalla työhyvinvointi ilmenee hyvin samankaltaisesti kuin alasta riippumattomissa työhyvinvoinnin teorioissa esitetään. Myös työhyvinvoinnin johtamisen osalta yleiset keinot toimivat rakennusalalla.
Jatkotutkimusehdotuksina esiin nousi työhyvinvoinnin vaikutusten tutkiminen Suomessa, kvantitatiivinen tutkimus työhyvinvoinnin investointien taloudellisista vaikutuksista, sekä johtamiseen liittyvä tutkimus, jossa luodaan työhyvinvoinnin johtamiselle mittareita tai käytäntöjä, jotka sopivat juuri rakennusalalle ottaen huomioon alan kulttuurin sekä rakenteen.
Tutkimuksessa tarkastellaan työhyvinvointia sekä sen johtamista tuloksellisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten työhyvinvoinnin johtamisella voidaan parantaa organisaation tuloksellisuutta.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Työn aineistona käytettiin pääasiassa suomalaista kirjallisuutta, jota täydennettiin etenkin rakennusalaan liittyvien tekstiosuuksien osalta kansainvälisillä vertaisarvioiduilla artikkeleilla. Aihe jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkittiin, miten työhyvinvointi on määritelty. Toisessa osassa tutkittiin, minkälaisia vaikutuksia tai ilmentymiä työhyvinvoinnilla on niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Lopuksi tutkittiin miten työhyvinvointia tulisi johtaa ja mitä keinoja johtamiseen on.
Työhyvinvoinnille ei ole yhtä yleisesti käytössä olevaa määritelmää, ja etenkin kansainvälisesti sana ”työhyvinvointi” yhdistetään usein työturvallisuuteen ja työkyvykkyyteen. Suomessa termiin sisällytetään yhä useammin myös työntekijän henkinen hyvinvointi. Työhyvinvoinnilla on yksilötasolla niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Työpahoinvointiin kuuluu oireet kuten stressi, työuupumus, sairauspoissaolot sekä mahdollinen burnout. Korkea työhyvinvointi sen sijaan lisää työntekijän työtehokkuutta esimerkiksi flow-tilan tai työn imun kautta. Nämä yksilötason vaikutukset heijastuvat organisaation tuottavuuteen välittömien ja välillisten talousvaikutusten kautta. Välittömiin talousvaikutuksiin lukeutuu esimerkiksi tehokkaan työajan määrä, yksilötuottavuus ja sairauspoissaoloista syntyvät kustannukset. Välillisiin talousvaikutuksiin lukeutuu esimerkiksi työn laatu ja organisaation työvoiman riittävyys.
Työhyvinvoinnin johtamisen suhteen tärkeimpiä keinoja on työhyvinvoinnin sitominen organisaation strategiaan ja arvoihin. Työhyvinvointi tulee nähdä investointina, johon sijoittaminen voi parantaa organisaation tuloksellisuutta. Työhyvinvointia pitää käsitellä jatkuvana kehityksenä eikä yksittäisinä tekoina, ja työhyvinvoinnin tasoa tuleekin mitata säännöllisesti ja johtaa informaatiolla. Myös johtamistyylillä on suuri vaikutus työhyvinvointiin. Moderni tunneälykäs johtamistyyli luo organisaatioon korkeamman työhyvinvoinnin kuin perinteisemmät johtamistyylit. Rakennusalalla työhyvinvointi ilmenee hyvin samankaltaisesti kuin alasta riippumattomissa työhyvinvoinnin teorioissa esitetään. Myös työhyvinvoinnin johtamisen osalta yleiset keinot toimivat rakennusalalla.
Jatkotutkimusehdotuksina esiin nousi työhyvinvoinnin vaikutusten tutkiminen Suomessa, kvantitatiivinen tutkimus työhyvinvoinnin investointien taloudellisista vaikutuksista, sekä johtamiseen liittyvä tutkimus, jossa luodaan työhyvinvoinnin johtamiselle mittareita tai käytäntöjä, jotka sopivat juuri rakennusalalle ottaen huomioon alan kulttuurin sekä rakenteen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7052]