Työn imun selittäjät etätyön aikana
Saari, Leena; Villman, Maarit (2022)
2022
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma, Pori - Master's Programme in Work, Welfare and Well-being, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206095593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206095593
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin korkeakouluissa työskentelevien kokemuksia etätyönaikaisesta hyvinvoinnista. Tarkoituksena oli selvittää tietoteknisten etätyövalmiuksien, sosiaalisen tuen ja työn tuunauksen yhteyttä työn imuun etätyön aikana. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin Työn vaatimusten ja voimavarojen mallia (Bakker & Demerouti 2017). Tutkimuksen empiirinen aineisto pohjautui Turvallisesti etänä – työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä -tutkimushankkeeseen (2021–2022), jossa tutkitaan työntekijöiden sekä esihenkilöiden kokemuksia koronapandemianaikaisesta etätyöstä. Hankkeeseen osallistuivat Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistot. Tässä tutkimuksessa käytettiin poikkileikkausaineistoa, joka kerättiin huhtikuussa 2021. Aineisto rajattiin työsuhteessa oleviin vastaajiin, ja analyyseihin valittiin mukaan opetus- ja tutkimushenkilöstö, tukipalvelujen ja tiedekuntien henkilöstö sekä johtotehtävissä työskentelevät (n=2 660).
Tulokset osoittivat, että kaikki päätutkimusmuuttujat selittivät työn imua tilastollisesti merkitsevästi. Toisin sanoen, mitä paremmaksi tietotekniset etätyövalmiudet koettiin, mitä enemmän sosiaalista tukea saatiin sekä mitä enemmän työtä tuunattiin, sitä enemmän työn imua koettiin. Erityisesti työn tuunaus, jota tässä tutkimuksessa selvitettiin työn vaatimusten optimoinnin kautta, edisti etätyönaikaista työn imua.
Tulevaisuudessa monipaikkaisen työn voidaan olettaa lisääntyvän, jolloin on tärkeää ymmärtää työn imun selittäjiä muuttuneessa työympäristössä ja kiinnittää huomiota niiden edistämiseen. Käytännössä korkeakoulut tai yritykset voivat lisätä työntekijöiden työn imun kokemusta lisäämällä esimerkiksi tietoteknisiin etätyövalmiuksiin liittyvää koulutusta ja tukea, mahdollistamalla monipuolisen esihenkilöiden ja kollegoiden antaman sosiaalisen tuen sekä kannustamalla työntekijöitä tuunaamaan työtään optimoimalla työn vaatimuksia työskentelytapoihin liittyen. Työtään tuunaamalla työntekijä pystyy muokkaamaan työskentelyolosuhteita itselleen sopivimmiksi, ja siten myös työstä tulee mielekkäämpää. Työn imun hyödyt ovat kiistattomat, ja tämä tutkimus tarjosi arvokasta tietoa korkeakoulutyöntekijöiden työn imun selittäjistä sekä työhyvinvoinnista koronapandemian aikana.
Tulokset osoittivat, että kaikki päätutkimusmuuttujat selittivät työn imua tilastollisesti merkitsevästi. Toisin sanoen, mitä paremmaksi tietotekniset etätyövalmiudet koettiin, mitä enemmän sosiaalista tukea saatiin sekä mitä enemmän työtä tuunattiin, sitä enemmän työn imua koettiin. Erityisesti työn tuunaus, jota tässä tutkimuksessa selvitettiin työn vaatimusten optimoinnin kautta, edisti etätyönaikaista työn imua.
Tulevaisuudessa monipaikkaisen työn voidaan olettaa lisääntyvän, jolloin on tärkeää ymmärtää työn imun selittäjiä muuttuneessa työympäristössä ja kiinnittää huomiota niiden edistämiseen. Käytännössä korkeakoulut tai yritykset voivat lisätä työntekijöiden työn imun kokemusta lisäämällä esimerkiksi tietoteknisiin etätyövalmiuksiin liittyvää koulutusta ja tukea, mahdollistamalla monipuolisen esihenkilöiden ja kollegoiden antaman sosiaalisen tuen sekä kannustamalla työntekijöitä tuunaamaan työtään optimoimalla työn vaatimuksia työskentelytapoihin liittyen. Työtään tuunaamalla työntekijä pystyy muokkaamaan työskentelyolosuhteita itselleen sopivimmiksi, ja siten myös työstä tulee mielekkäämpää. Työn imun hyödyt ovat kiistattomat, ja tämä tutkimus tarjosi arvokasta tietoa korkeakoulutyöntekijöiden työn imun selittäjistä sekä työhyvinvoinnista koronapandemian aikana.