Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kokemuksia opiskelu-uupumuksesta ja -kyvystä Tampereen yliopistossa.
Annala, Jenni; Hautanen, Maiju (2022)
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206095588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206095588
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Tampereen varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden opiskelu-uupumusta ja heidän opiskelukykyään. Tutkimuksessa opiskelu-uupumus määriteltiin Katariina Salmela-Aron luoman opiskelu-uupumusmittarin SBI-9 avulla. Salmela-Aron mukaan opiskelu-uupumus sisältää kolme ulottuvuutta, jotka ovat vaatimusten aiheuttama uupumusasteinen väsymys, kyyninen asenne opintoja kohtaan ja kyvyttömyyden tunne. Näiden ulottuvuuksien avulla voidaan laskea vastaajan kokonaisopiskelu-uupumus, jota tutkimuksen ensimmäisessä tutkimusongelmassa tutkittiin. Tutkimuksen toinen pääkäsite on opiskelukyky. Sen teoriapohjana on Kristina Kuntun opiskelukykymalli, joka sisältää osa-alueet opetustoiminta, omat voimavarat, opiskelutaidot ja opiskeluympäristö. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään myös uupumusta yleisesti ja työuupumusta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Forms -kyselylomakkeella vuoden 2021 marraskuussa. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ainejärjestön sähköpostilistalta, Facebook-ryhmästä sekä Whatsapp -viestisovelluksen ryhmästä. Tutkimusjoukkona toimi toisen ja kolmannen vuosikurssin Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat. Vastauksia kertyi yhteensä 105, joista 48 oli toisen ja 57 kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden vastauksia. Tutkimuslupa tutkimuksen toteuttamiseen haettiin Tampereen yliopistolta. Tutkimusongelmiin haettiin vastauksia kvantitatiivisen menetelmin ja tutkielma noudattaa kasvatustieteellisen tutkielman monografista perusrakennetta. Tutkimuskysymyksiä tutkimuksessa on kaksi, joista ensimmäinen koski opiskelu-uupumusta ja toinen koettua opiskelukykyä. Opiskelu-uupumusta koskevassa kysymyksessä käytettiin Salmela-Aron luoman opiskelu-uupumusmittarin valmiita kysymyksiä. Taustamuuttujina tässä tutkimuksessa on ikä, aikaisempi työkokemus ja vuosikurssi.
Tutkimustulokset osoittivat sen, että iällä on yhteyksiä niin opiskelukykyyn kuin opiskelu-uupumukseen. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulokset osoittivat, että alle 25-vuotiaat ovat uupuneempia kuin 25-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Tuloksista kuitenkin kävi ilmi, että opiskelijat olivat vähemmän uupuneita kuin saattoi odottaa. Toisen tutkimuskysymys osoitti alle 22-vuotiaiden kokevan opiskelukykynsä heikommaksi kuin 22-vuotiaat ja sitä vanhemmat vastaajat. Mitä vanhempia vastaajat olivat, kokivat he sekä opiskelukykynsä että opiskelu-uupumuksensa paremmaksi kuin nuoremmat vastaajat. Tutkimuksen tulokset eivät osoittautuneet tilastollisesti merkitseviksi.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Forms -kyselylomakkeella vuoden 2021 marraskuussa. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ainejärjestön sähköpostilistalta, Facebook-ryhmästä sekä Whatsapp -viestisovelluksen ryhmästä. Tutkimusjoukkona toimi toisen ja kolmannen vuosikurssin Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat. Vastauksia kertyi yhteensä 105, joista 48 oli toisen ja 57 kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden vastauksia. Tutkimuslupa tutkimuksen toteuttamiseen haettiin Tampereen yliopistolta. Tutkimusongelmiin haettiin vastauksia kvantitatiivisen menetelmin ja tutkielma noudattaa kasvatustieteellisen tutkielman monografista perusrakennetta. Tutkimuskysymyksiä tutkimuksessa on kaksi, joista ensimmäinen koski opiskelu-uupumusta ja toinen koettua opiskelukykyä. Opiskelu-uupumusta koskevassa kysymyksessä käytettiin Salmela-Aron luoman opiskelu-uupumusmittarin valmiita kysymyksiä. Taustamuuttujina tässä tutkimuksessa on ikä, aikaisempi työkokemus ja vuosikurssi.
Tutkimustulokset osoittivat sen, että iällä on yhteyksiä niin opiskelukykyyn kuin opiskelu-uupumukseen. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulokset osoittivat, että alle 25-vuotiaat ovat uupuneempia kuin 25-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Tuloksista kuitenkin kävi ilmi, että opiskelijat olivat vähemmän uupuneita kuin saattoi odottaa. Toisen tutkimuskysymys osoitti alle 22-vuotiaiden kokevan opiskelukykynsä heikommaksi kuin 22-vuotiaat ja sitä vanhemmat vastaajat. Mitä vanhempia vastaajat olivat, kokivat he sekä opiskelukykynsä että opiskelu-uupumuksensa paremmaksi kuin nuoremmat vastaajat. Tutkimuksen tulokset eivät osoittautuneet tilastollisesti merkitseviksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8907]