Valmentajan vuorovaikutusosaaminen: Vähemmistöurheilijoiden kokemuksia yhteisöön kuulumisen ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta
Hakala, Aino (2022)
Hakala, Aino
2022
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206075534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206075534
Tiivistelmä
Yhdenvertaisuus on tänä päivänä arvo, johon pyritään kiinnittämään entistä enemmän huomiota yhteiskunnassa. Urheilumaailmassa valmentajat ovat tärkeässä auktoriteettiasemassa urheilijoiden yhdenvertaisuuden ja yhteisöön kuulumisen kokemuksen kannalta. Yhdenvertaisuuteen liittyvät ongelmat koskettavat usein vähemmistöjä. Se, miten valmentaja osaa käyttäytyä vuorovaikutustilanteissa, voi olla merkittävää vähemmistöurheilijan kuulumisen ja yhdenvertaisuuden kokemuksen kannalta.
Tutkielmassa tarkastellaan, millaisena vähemmistöurheilijat kokevat valmentajiensa vuorovaikutusosaamisen kuulumisen ja yhdenvertaisuuden kokemuksen tukena. Tutkielma toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineisto koostui kymmenen vähemmistöön kuuluvan urheilijan haastatteluista. Tulokset antavat tietoa siitä, millaisena vähemmistöurheilijat kokevat valmentajiensa vuorovaikutuskäyttäytymisen, kuinka taitavaksi vuorovaikutuskäyttäytymistä arvioidaan sekä miten valmentajien vuorovaikutusosaamista tulisi kehittää. Lisäksi tuloksista ilmenee vähemmistöurheilijoiden antamat selitykset valmentajien vuorovaikutusosaamiselle.
Tulokset osoittavat, että valmentajan vuorovaikutusosaamisella on merkittävä yhteys vähemmistöurheilijoiden yhdenvertaisuuden ja kuulumisen kokemukselle urheilujoukkueissa tai -ryhmissä. Valmentajien vuorovaikutusosaamisessa yhdenvertaisuuden ja kuulumisen tukena tärkeäksi koettiin relationaalinen vuorovaikutusosaaminen. Kuulumisen ja yhdenvertaisuuden kokemus lisääntyi, jos valmentaja osasi kohdella urheilijoita yhdenvertaisesti ja käyttää yhdenvertaista puhetapaa. Tärkeäksi koettiin myös yksilöiden huomioiminen, turvallisen ilmapiirin ja avoimen keskustelun luominen sekä urheilijoiden tukeminen ja ymmärtäminen. Valmentajien vuorovaikutusosaamista tai sen puutetta selitettiin muun muassa valmentajan taustalla, kouluttautuneisuudella ja henkilökohtaisilla ominaisuuksilla. Lisäksi ulkoisten tekijöiden, kuten muuttuvan ja kehittyvän maailman, lajihistorian sekä resurssien koettiin vaikuttavan valmentajan vuorovaikutusosaamiseen yhdenvertaisuuden ja kuulumisen kokemuksen kannalta. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa valmentajien vuorovaikutusosaamisen ja siihen liittyvän koulutuksen kehittämisessä.
Tutkielmassa tarkastellaan, millaisena vähemmistöurheilijat kokevat valmentajiensa vuorovaikutusosaamisen kuulumisen ja yhdenvertaisuuden kokemuksen tukena. Tutkielma toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineisto koostui kymmenen vähemmistöön kuuluvan urheilijan haastatteluista. Tulokset antavat tietoa siitä, millaisena vähemmistöurheilijat kokevat valmentajiensa vuorovaikutuskäyttäytymisen, kuinka taitavaksi vuorovaikutuskäyttäytymistä arvioidaan sekä miten valmentajien vuorovaikutusosaamista tulisi kehittää. Lisäksi tuloksista ilmenee vähemmistöurheilijoiden antamat selitykset valmentajien vuorovaikutusosaamiselle.
Tulokset osoittavat, että valmentajan vuorovaikutusosaamisella on merkittävä yhteys vähemmistöurheilijoiden yhdenvertaisuuden ja kuulumisen kokemukselle urheilujoukkueissa tai -ryhmissä. Valmentajien vuorovaikutusosaamisessa yhdenvertaisuuden ja kuulumisen tukena tärkeäksi koettiin relationaalinen vuorovaikutusosaaminen. Kuulumisen ja yhdenvertaisuuden kokemus lisääntyi, jos valmentaja osasi kohdella urheilijoita yhdenvertaisesti ja käyttää yhdenvertaista puhetapaa. Tärkeäksi koettiin myös yksilöiden huomioiminen, turvallisen ilmapiirin ja avoimen keskustelun luominen sekä urheilijoiden tukeminen ja ymmärtäminen. Valmentajien vuorovaikutusosaamista tai sen puutetta selitettiin muun muassa valmentajan taustalla, kouluttautuneisuudella ja henkilökohtaisilla ominaisuuksilla. Lisäksi ulkoisten tekijöiden, kuten muuttuvan ja kehittyvän maailman, lajihistorian sekä resurssien koettiin vaikuttavan valmentajan vuorovaikutusosaamiseen yhdenvertaisuuden ja kuulumisen kokemuksen kannalta. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa valmentajien vuorovaikutusosaamisen ja siihen liittyvän koulutuksen kehittämisessä.