Evidence about the transmission of monetary policy
Laine, Olli-Matti (2022)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Laine, Olli-Matti
Bank of Finland
2022
Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Administrative Sciences, Business Studies and Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-09-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206075525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206075525
Kuvaus
Väitöskirja ilmestyy avoimena verkkojulkaisuna osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-202206031258
Tiivistelmä
Tässä väitöskirjassa analysoidaan rahapolitiikan välittymistä. Useita erilaisia empiirisiä menetelmiä hyödyntäen tutkitaan, kuinka tavanomainen ja epätavanomainen rahapolitiikka välittyvät eri makrotaloudellisiin ja rahoituksellisiin muuttujiin.
Ensimmäisessä osatyössä analysoidaan rahapolitiikan vaikutusta osakemarkkinoiden riskipreemioiden aikarakenteeseen. Piilevä aikarakenne ratkaistaan uudenlaisella tavalla hyödyntämällä osakeanalyytikoiden osinkoennusteita sekä osinkofutuureja. Tulokset osoittavat, että rahapolitiikka vaikuttaa eri diskonttaushorisonttien riskipreemioihin eri tavoin. Rahapolitiikan keventäminen alentaa lyhyen horisontin riskipreemiota ja nostaa kaukaisten horisonttien riskipreemioita. Vaikutus keskimääräiseen riskipreemioon on positiivinen.
Toisessa osatyössä tarkastellaan kohdennettujen pitempiaikaisten jälleenrahoitusoperaatioiden vaikutusta pankkien luotonantoon. Tulokset viittaavat siihen, että kohdennetut operaatiot kasvattavat pankkien luotonantoa yrityksille. Positiivisesta vaikutuksesta kotitalouslainanantoon ei kuitenkaan löydy näyttöä.
Kolmannessa osatyössä tarkastellaan tavanomaisen rahapolitiikan vaikutuksia vuoden 2008 finanssikriisin ja äärimmäisten alhaisten korkojen aikana. Useassa aiemmassa tutkimuksessa tullaan tulokseen, että tavanomaisten rahapolitiikkasokkien vaikutukset pysyivät lähes ennallaan koko finanssikriisin ajan ja sen jälkeen. Kolmannessa osatyössä tarkastellaan tutkimuskysymystä uudelleen. Tulokset viittaavat siihen, että teollisuustuotannon ja työttömyyden impulssivastefunktiot muuttuivat voimakkaasti finanssikriisin jälkeen.
Ensimmäisessä osatyössä analysoidaan rahapolitiikan vaikutusta osakemarkkinoiden riskipreemioiden aikarakenteeseen. Piilevä aikarakenne ratkaistaan uudenlaisella tavalla hyödyntämällä osakeanalyytikoiden osinkoennusteita sekä osinkofutuureja. Tulokset osoittavat, että rahapolitiikka vaikuttaa eri diskonttaushorisonttien riskipreemioihin eri tavoin. Rahapolitiikan keventäminen alentaa lyhyen horisontin riskipreemiota ja nostaa kaukaisten horisonttien riskipreemioita. Vaikutus keskimääräiseen riskipreemioon on positiivinen.
Toisessa osatyössä tarkastellaan kohdennettujen pitempiaikaisten jälleenrahoitusoperaatioiden vaikutusta pankkien luotonantoon. Tulokset viittaavat siihen, että kohdennetut operaatiot kasvattavat pankkien luotonantoa yrityksille. Positiivisesta vaikutuksesta kotitalouslainanantoon ei kuitenkaan löydy näyttöä.
Kolmannessa osatyössä tarkastellaan tavanomaisen rahapolitiikan vaikutuksia vuoden 2008 finanssikriisin ja äärimmäisten alhaisten korkojen aikana. Useassa aiemmassa tutkimuksessa tullaan tulokseen, että tavanomaisten rahapolitiikkasokkien vaikutukset pysyivät lähes ennallaan koko finanssikriisin ajan ja sen jälkeen. Kolmannessa osatyössä tarkastellaan tutkimuskysymystä uudelleen. Tulokset viittaavat siihen, että teollisuustuotannon ja työttömyyden impulssivastefunktiot muuttuivat voimakkaasti finanssikriisin jälkeen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4891]