Kehityskäytäntöjen parantaminen mikrotiimissä - Ketterän kehitystavan ja versionhallinnan käyttöönotto ohjelmistoprojektissa
Kronlöf, Ossi (2022)
Kronlöf, Ossi
2022
Tietotekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Information Technology
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206065506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206065506
Tiivistelmä
Diplomityössä tutkitaan ohjelmistokehitysprojektia mikrotiimissä konsultin näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena SQM-Toimi -ohjelmiston uuden version kehitysprojektista. Kehitettävää ohjelmistoa ja organisaatiota sen ympärillä tutkitaan alkutilan ja projektin aikana tehtyjen toimien tarkastelun kautta. Projektin alussa havaittiin haasteita teknisen toteutuksen kanssa erityisesti ohjelmistotuotannon periaatteiden sekä nykyaikaisten kehitystyökalujen käytön osalta. Lisäksi osaamisen kehittämisen tarvetta havaittiin kehityskäytännöissä ja kehitysprosessissa.
Diplomityö tutkii nykyaikaisten kehityskäytäntöjen ja työkalujen tuontia projektiin kaksijakoisesti. Työkalujen valintaa, käyttöönottoa ja koulutusta tutkitaan yhtenä puolena kehitystä. Tehtyjä valintoja ja toimintaa tarkastellaan verraten ohjelmistotuotannon ja tiedonhallinnan kirjallisuuteen. Osaltaan työkaluvalinnat voidaan todeta hyväksi kirjallisuuteen verraten, mutta osa niistä on tehty kevyin perustein. Vaikutusten tarkastelu pitkällä aikavälillä empiirisesti on rajattu pois rajallisen aikaikkunan asettamien rajoitteiden takia. Ajallinen rajaus vaikuttaa myös kehitettyjen käytäntöjen pysyvyyteen, ylläpitoon ja jatkuvaan oppimiseen negatiivisesti ja estää niiden empiirisen evaluoinnin.
Toinen puoli tutkimuksen käsittelyosaa lähestyy projektia tiedon ja osaamisen hallinnan näkökulmasta. Kehityskäytäntöjen tuomista projektiin tarkastellaan tiedonhallinnan prosessin kautta, josta tietotarpeiden määritys ja tiedon analyysi on nostettu tarkempaan tarkasteluun. Konsultin tekemää koulutusta ja ohjausta tarkastellaan verraten osaamisen kehittämisen kirjallisuuteen.
Kehityskäytäntöihin ja työn struktuuriin tehtiin projektissa merkittäviä muutoksia. Tämä avaa tutkimukselle myös muutosjohtamisen näkökulman. Osaamisen kehittämisellä on organisaation oppimisen kautta vahva kytkös muutosjohtamisen aiheisiin, ja näitä käsitellään osaamisen hallinnan ohessa. Lisäksi projektin ja organisaation muutosjohtamista tarkastellaan alan kirjallisuuteen verraten keskustelun muodossa.
Tuloksena tutkimuksessa käsiteltävässä projektissa on sekä ohjelmistotuotannon että tietojohtamisen alan kirjallisuudessa havaittuja piirteitä. Konsultin rooli ohjautui projektissa odotettua vähemmän tekniseen konsultointiin ja enemmän johtavaan rooliin. Havainto tukee konsulttien laajempialaista kouluttamista eri aihealueista pelkän teknologiaosaamisen sijaan. Tuloksena huomataan myös tiedonhallinnan prosessin tärkeys tietojohtamisen kirjallisuuden tukemana. Suuremman resurssin varaaminen tiedonhallinnan prosessiin projektin alkuvaiheessa auttaa kohdistamaan resursseja projektin kuluessa ja mahdollistaa kehityskohteiden arvottamisen ja rajauksen.
Diplomityö tutkii nykyaikaisten kehityskäytäntöjen ja työkalujen tuontia projektiin kaksijakoisesti. Työkalujen valintaa, käyttöönottoa ja koulutusta tutkitaan yhtenä puolena kehitystä. Tehtyjä valintoja ja toimintaa tarkastellaan verraten ohjelmistotuotannon ja tiedonhallinnan kirjallisuuteen. Osaltaan työkaluvalinnat voidaan todeta hyväksi kirjallisuuteen verraten, mutta osa niistä on tehty kevyin perustein. Vaikutusten tarkastelu pitkällä aikavälillä empiirisesti on rajattu pois rajallisen aikaikkunan asettamien rajoitteiden takia. Ajallinen rajaus vaikuttaa myös kehitettyjen käytäntöjen pysyvyyteen, ylläpitoon ja jatkuvaan oppimiseen negatiivisesti ja estää niiden empiirisen evaluoinnin.
Toinen puoli tutkimuksen käsittelyosaa lähestyy projektia tiedon ja osaamisen hallinnan näkökulmasta. Kehityskäytäntöjen tuomista projektiin tarkastellaan tiedonhallinnan prosessin kautta, josta tietotarpeiden määritys ja tiedon analyysi on nostettu tarkempaan tarkasteluun. Konsultin tekemää koulutusta ja ohjausta tarkastellaan verraten osaamisen kehittämisen kirjallisuuteen.
Kehityskäytäntöihin ja työn struktuuriin tehtiin projektissa merkittäviä muutoksia. Tämä avaa tutkimukselle myös muutosjohtamisen näkökulman. Osaamisen kehittämisellä on organisaation oppimisen kautta vahva kytkös muutosjohtamisen aiheisiin, ja näitä käsitellään osaamisen hallinnan ohessa. Lisäksi projektin ja organisaation muutosjohtamista tarkastellaan alan kirjallisuuteen verraten keskustelun muodossa.
Tuloksena tutkimuksessa käsiteltävässä projektissa on sekä ohjelmistotuotannon että tietojohtamisen alan kirjallisuudessa havaittuja piirteitä. Konsultin rooli ohjautui projektissa odotettua vähemmän tekniseen konsultointiin ja enemmän johtavaan rooliin. Havainto tukee konsulttien laajempialaista kouluttamista eri aihealueista pelkän teknologiaosaamisen sijaan. Tuloksena huomataan myös tiedonhallinnan prosessin tärkeys tietojohtamisen kirjallisuuden tukemana. Suuremman resurssin varaaminen tiedonhallinnan prosessiin projektin alkuvaiheessa auttaa kohdistamaan resursseja projektin kuluessa ja mahdollistaa kehityskohteiden arvottamisen ja rajauksen.