"Yhdessä päätetään, että me nyt vaan handlataan tää": Varhaiskasvatuksen työntekijöiden määritelmiä yhteisöllisyyden tunteesta ja sen vaikutuksista työn imuun

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen työntekijät määrittävät työyhteisönsä yhteisöllisyyden tunnetta ja sen vaikutuksia työn imuun. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena oli varhaiskasvatuksen työntekijöiden keskinäinen yhteisöllisyyden tunne heidän omien määritelmiensä kautta. Tutkimuksen erityisenä kiinnostuksen kohteena oli myös se, miten varhaiskasvatuksen työntekijät määrittelevät yhteisöllisyyden tunteen mahdollisena voimavaratekijänä työn imun taustalla. Tutkimuksen aihe on mielestäni tärkeä, sillä on ajankohtaista pohtia entistä enemmän työn voimavaratekijöitä ja sitä, mikä saa työntekijän kokemaan työnsä pääsääntöisesti mielekkääksi. Myös organisaatioille on arvokasta kiinnittää huomiota siihen, mikä kannattelee työntekijöitä myös haastavissa tilanteissa ja muutosten keskellä ja mitkä edellytykset organisaatiolla on toimia saadun tiedon mukaisesti. Monimenetelmäisyyden takia tutkimukseni voidaan määritellä mixed methods-tutkimukseksi. Määrittelen sen tarkemmin aineistolähtöiseksi, laadullisesti painottuvaksi mixed methods-tutkimukseksi. Tutkimukseni aineisto on kerätty yhden kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijöiltä. Tutkimuksessa määrällinen aineisto on kerätty Forms-kyselylomakkeella. Lomakevastauksia tuli yhteensä 62 kappaletta. Laadullinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla fokusryhmähaastatteluilla. Haastatteluryhmiä oli neljä, ja osallistujia ryhmissä yhteensä 16. Määrällinen aineisto toimii pääasiassa taustatietona, ja tuo aineistoon laajuutta. Analyysi painottuu laadullisen aineiston sisällönanalyysiin, joka puolestaan tuo tutkimukseen syvyyttä. Johtopäätöksissä linkitetään jossain määrin yhteen sekä määrällisestä että laadullisesta aineistosta saatua tietoa. Varhaiskasvatuksen työntekijät määrittävät työyhteisön yhteisöllisyyden tunnetta ja sen vaikutuksia työn imuun monikerroksellisesti. Määritelmistä hahmottuu kokonaisuus, jossa eri osatekijät peilautuvat merkityksellisesti toisiinsa. Määritelmistä on tunnistettavissa yhteisöllisyyden tunnetta ja työn imua selittäviä tekijöitä, mutta myös niiden seurauksia. Aineistossa nousi esiin näkökulmia sekä yhteisöllisyyden tunteen että työn imun samankaltaisuuksista erityisesti silloin, kun tuotettiin määritelmiä niiden seurauksista. Tulosten mukaan jokainen työntekijä oli yksilönä vastuussa työyhteisön yhteisöllisyyden tunteesta. Myös esihenkilön roolilla ja toiminnalla oli merkitystä yhteisöllisyyden tunteen rakentumisen ja kannattelun näkökulmasta. Tuloksissa käy ilmi, että oman tiimin ja koko työyhteisön yhteisöllisyyden tunne poikkesivat vastaajien määrittelyiden mukaan osin toisistaan. Yhteisöllisyyden tunteen seurauksia kuvattiin pääsääntöisesti positiivisten määritelmien kautta. Yhteisöllisyyden tunteen arvo ymmärrettiin myös silloin, vaikka sitä ei olisi koettu vahvana omassa yhteisössä. Toisaalta esiin tuotiin myös havaintoja siitä, että yhteisöllisyyden tunne ei aina ilmentynyt pelkästään positiivisina seurauksina. Tutkimukseni osoittaa, että tämän aineiston perusteella yhteisöllisyyden tunne on merkittävässä roolissa yksittäisen työntekijän työn imun taustalla. Tulokset ovat yhteneväiset aikaisemman tutkimuksen kanssa, joka on tuonut esiin muun muassa yhteisöllisyyden tunteen seurauksia.