Mikä kuvassa kiinnostaa? Millaiset kuvat kiinnostavat 4–5-vuotiaita lapsia digitaalisen median kuvallisissa valikoissa?
Murtonen, Elli (2022)
2022
Visuaalisen journalismin maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206035480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206035480
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan, millaiset kuvat kiinnostavat 4–5-vuotiaita lapsia digitaalisen median kuvallisissa valikoissa sekä sitä mitkä ominaisuudet vaikuttavat kuvan kiinnostavuuteen ja miten lapset perustelevat kuvan kiinnostavuutta. Tutkimuksen taustalla on vahva ammatillinen kiinnostus sekä pitkäaikainen havainto lasten mediakuvien muuttumisesta keskenään samankaltaisiksi.
Monimenetelmäinen tutkimus toteutettiin tamperelaisessa päiväkodissa marraskuussa 2021. Kuvien kiinnostavuutta tutkittiin lasten kuvavalintojen ja niihin liittyvien perusteluiden avulla. Tutkimusaineisto tuotettiin toimintatuokioissa, joiden aikana 18 lasta teki kuvavalintaan liittyviä tehtäviä. Tehtävien lisäksi aineistoa kerättiin haastattelemalla ja toimintaa havainnoimalla. Kuvavalintoja (mitä valittu) analysoitiin kvantitatiivisen tutkimuksen ja valintojen perusteluja (miksi valittu) kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin. Aineiston tulkinnassa hyödynnettiin pääosin Parsonsin (1987) teoriaa esteettisen ymmärtämisen kehitysvaiheista.
Tämän tutkimuksen mukaan 4–5-vuotiaita lapsia kiinnostavat aiheeltaan merkitykselliset kuvat, joiden sisällön he voivat ymmärtää. Lasten kiinnostuksen herättävät yksityiskohtaiset, graafisesti toteutetut toiminnalliset kuvat, joissa ei ole tekstiä. Kuvakoko (lähikuva ja kokokuva), hahmojen määrä (1–2 hahmoa) ja väriharmonia lisäävät kuvan kiinnostavuutta. Keskenään erilaisten kuvien joukosta kuvaa valittaessa korostuu kuvan aihe ja keskenään samanlaisten kuvien joukosta kuvaa valittaessa kuvan ominaisuudet ja yksityiskohdat. Lapset suosivat neutraaleja ja positiivisia kuvia, kun heillä ei ole tarkempaa tietoa kuvan sisällöstä. Kun kuvassa on, tai siihen tiedetään liittyvän toimintaa, lapset suosivat kuvassa jännittävää tunnelmaa ja neutraalista poikkeavia ilmeitä.
Lapsia haastattelemalla ja havainnoimalla kuvallisen kiinnostuksen syyt voidaan tässä tutkimuksessa jakaa kolmeen ryhmään. Lasten käyttämät muodolliset perustelut liittyvät kuvan näkyviin ominaisuuksiin (kuvan aihe, väri ja yksityiskohdat). Mieltymyksiin liittyvät perustelut pohjautuvat lasten omaan makuun (kauneus ja tyyli) tai kuvan ja sen esitystavan arvostukseen (hauskuus ja jännittävyys). Mielikuviin liittyvät perustelut pohjautuvat kuvan tuottamiin mielleyhtymiin, muistoihin ja kokemuksiin. Ilman suullista perustelua mieltymyksiin tai mielikuviin liittyviä syitä on vaikea nähdä kuvassa.
Monimenetelmäinen tutkimus toteutettiin tamperelaisessa päiväkodissa marraskuussa 2021. Kuvien kiinnostavuutta tutkittiin lasten kuvavalintojen ja niihin liittyvien perusteluiden avulla. Tutkimusaineisto tuotettiin toimintatuokioissa, joiden aikana 18 lasta teki kuvavalintaan liittyviä tehtäviä. Tehtävien lisäksi aineistoa kerättiin haastattelemalla ja toimintaa havainnoimalla. Kuvavalintoja (mitä valittu) analysoitiin kvantitatiivisen tutkimuksen ja valintojen perusteluja (miksi valittu) kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin. Aineiston tulkinnassa hyödynnettiin pääosin Parsonsin (1987) teoriaa esteettisen ymmärtämisen kehitysvaiheista.
Tämän tutkimuksen mukaan 4–5-vuotiaita lapsia kiinnostavat aiheeltaan merkitykselliset kuvat, joiden sisällön he voivat ymmärtää. Lasten kiinnostuksen herättävät yksityiskohtaiset, graafisesti toteutetut toiminnalliset kuvat, joissa ei ole tekstiä. Kuvakoko (lähikuva ja kokokuva), hahmojen määrä (1–2 hahmoa) ja väriharmonia lisäävät kuvan kiinnostavuutta. Keskenään erilaisten kuvien joukosta kuvaa valittaessa korostuu kuvan aihe ja keskenään samanlaisten kuvien joukosta kuvaa valittaessa kuvan ominaisuudet ja yksityiskohdat. Lapset suosivat neutraaleja ja positiivisia kuvia, kun heillä ei ole tarkempaa tietoa kuvan sisällöstä. Kun kuvassa on, tai siihen tiedetään liittyvän toimintaa, lapset suosivat kuvassa jännittävää tunnelmaa ja neutraalista poikkeavia ilmeitä.
Lapsia haastattelemalla ja havainnoimalla kuvallisen kiinnostuksen syyt voidaan tässä tutkimuksessa jakaa kolmeen ryhmään. Lasten käyttämät muodolliset perustelut liittyvät kuvan näkyviin ominaisuuksiin (kuvan aihe, väri ja yksityiskohdat). Mieltymyksiin liittyvät perustelut pohjautuvat lasten omaan makuun (kauneus ja tyyli) tai kuvan ja sen esitystavan arvostukseen (hauskuus ja jännittävyys). Mielikuviin liittyvät perustelut pohjautuvat kuvan tuottamiin mielleyhtymiin, muistoihin ja kokemuksiin. Ilman suullista perustelua mieltymyksiin tai mielikuviin liittyviä syitä on vaikea nähdä kuvassa.