Chiari 1 -malformaatioon liittyvä subjektiivisesti koettu nielemisvaikeus: Kyselytutkimus
Hiltunen, Iida (2022)
Hiltunen, Iida
2022
Logopedian maisteriohjelma - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206025442
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206025442
Tiivistelmä
Chiari 1 -malformaatioksi kutsutaan pikkuaivojen rakennepoikkeavuutta, jossa pikkuaivorisat työntyvät selkäydinkanavaan. Yksi Chiari 1 -malformaatioon liitetyistä oireista on aivorungon ja alimpien aivohermojen puristumisesta ja toimintahäiriöstä johtuva nielemisvaikeus. Aikuisilla, joilla on Chiari 1 -malformaatio, on raportoitu sekä objektiivisesti todennettuja että subjektiivisesti koettuja nielemisvaikeusoireita. Aihetta on kuitenkin tutkittu kansainvälisesti erittäin vähän, eikä suomenkielistä kirjallisuutta ole olemassa lainkaan. Tämä tutkimus on tiettävästi ensimmäinen potilaiden subjektiivisesti kokemien nielemisvaikeusoireiden tarkasteluun keskittyvä kyselytutkimus.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka nielemisvaikeus ilmenee aikuisilla, joilla on Chiari 1 -malformaatio. Sähköisellä kyselylomakkeella kerätty tutkimusaineisto koostui 96 vapaaehtoisen 18– 72-vuotiaan (Md = 38,0) tutkittavan vastauksista. Tutkimuksessa käytettiin nielemisvaikeuden itsearviointiin tarkoitetun EAT-10-kyselyn validoitua suomennosta. Tutkimuksessa tarkasteltiin koetun nielemisvaikeuden yleisyyttä sekä nielemisvaikeusoireiden laatua ja määrää. Lisäksi selvitettiin, onko EAT-10-kyselyn tulos yhteydessä tutkittavien ikään ja leikkaustaustaan tai tutkittavien kokemukseen siitä, onko heillä nielemisvaikeutta. Tutkimuksessa myös kartoitettiin suppeasti, millaisia hoitokontakteja tutkittavilla on ollut nielemisvaikeuteen liittyen. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin tilastollisin menetelmin. Määrällisiä tuloksia täydennettiin poimimalla tutkittavien antamista avokommenteista sellaisia nielemisvaikeuden oirekuvaan liittyviä tekijöitä, joiden ilmenemistä EAT-10-kysely ei kartoita.
Tutkittavista kaksi kolmasosaa sai EAT-10-kyselystä normaalista poikkeavaan nielemiseen viittaavan tuloksen eli vähintään kolme pistettä. Koettua nielemisvaikeutta raportoi 55,2 prosenttia tutkittavista, ja heistä lähes kaikki saivat EAT-10-kyselystä normaalista poikkeavaan nielemiseen viittaavan tuloksen. EAT-10-kyselyn yhteispisteiden ja koetun nielemisvaikeuden välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys (p < ,001). EAT- 10-kyselyssä tutkittavat raportoivat eniten syödessä ilmenevää yskimistä, kiinteän ruoan, nesteiden ja tablettien nielemisen työläyttä sekä ruoan takertumista kurkkuun nielemisen aikana. Kolme neljäsosaa EAT- 10-kyselystä yli kolme pistettä saaneista tutkittavista raportoi vähintään viittä kymmenestä kyselyssä kartoitettavasta oireesta. Ikä ja leikkaustausta eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä tutkittavien EAT-10-kyselystä saamiin yhteispisteisiin. EAT-10-kyselystä normaalista poikkeavaan nielemiseen viittaavan tuloksen saaneista tutkittavista 51,5 prosenttia raportoi keskustelleensa nielemiseen liittyvistä tuntemuksistaan lääkärin kanssa ja 19,7 prosenttia raportoi käyneensä puheterapeutin vastaanotolla.
Tämän tutkielman tulokset viittaavat siihen, että subjektiivisesti koettu nielemisvaikeus saattaa olla verrattain yleinen oire aikuisilla, joilla on Chiari 1 -malformaatio. Tutkittavat raportoivat sekä erilaisia fyysisen terveydentilan kannalta keskeisiä nielemistoimintoihin liittyviä oireita että elämänlaatuun nielemisvaikeuden vuoksi heijastuvia haittoja. Nielemisvaikeuden seulonta osana Chiari 1 -malformaation oirekuvan arviointia on tärkeää, sillä nielemisvaikeusoireet voivat heikentää elämänlaatua merkittävästi ja pahimmillaan nielemisvaikeus voi johtaa esimerkiksi aliravitsemukseen ja keuhkokomplikaatioihin. Jatkossa olisi tärkeää selvittää, voiko puheterapeutin toteuttama kuntoutus ja ohjaus lievittää Chiari 1 -malformaatioon liittyvän nielemisvaikeuden oireita tai edesauttaa oireiden kanssa pärjäämistä. Lisäksi tulisi tutkia, onko potilaiden raportoimien nielemisvaikeusoireiden ja puheterapeutin tekemän kliinisen nielemisarvion ja/tai nielemistoimintojen instrumentaalisen arvion löydösten välillä yhteyttä tässä potilasryhmässä.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka nielemisvaikeus ilmenee aikuisilla, joilla on Chiari 1 -malformaatio. Sähköisellä kyselylomakkeella kerätty tutkimusaineisto koostui 96 vapaaehtoisen 18– 72-vuotiaan (Md = 38,0) tutkittavan vastauksista. Tutkimuksessa käytettiin nielemisvaikeuden itsearviointiin tarkoitetun EAT-10-kyselyn validoitua suomennosta. Tutkimuksessa tarkasteltiin koetun nielemisvaikeuden yleisyyttä sekä nielemisvaikeusoireiden laatua ja määrää. Lisäksi selvitettiin, onko EAT-10-kyselyn tulos yhteydessä tutkittavien ikään ja leikkaustaustaan tai tutkittavien kokemukseen siitä, onko heillä nielemisvaikeutta. Tutkimuksessa myös kartoitettiin suppeasti, millaisia hoitokontakteja tutkittavilla on ollut nielemisvaikeuteen liittyen. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin tilastollisin menetelmin. Määrällisiä tuloksia täydennettiin poimimalla tutkittavien antamista avokommenteista sellaisia nielemisvaikeuden oirekuvaan liittyviä tekijöitä, joiden ilmenemistä EAT-10-kysely ei kartoita.
Tutkittavista kaksi kolmasosaa sai EAT-10-kyselystä normaalista poikkeavaan nielemiseen viittaavan tuloksen eli vähintään kolme pistettä. Koettua nielemisvaikeutta raportoi 55,2 prosenttia tutkittavista, ja heistä lähes kaikki saivat EAT-10-kyselystä normaalista poikkeavaan nielemiseen viittaavan tuloksen. EAT-10-kyselyn yhteispisteiden ja koetun nielemisvaikeuden välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys (p < ,001). EAT- 10-kyselyssä tutkittavat raportoivat eniten syödessä ilmenevää yskimistä, kiinteän ruoan, nesteiden ja tablettien nielemisen työläyttä sekä ruoan takertumista kurkkuun nielemisen aikana. Kolme neljäsosaa EAT- 10-kyselystä yli kolme pistettä saaneista tutkittavista raportoi vähintään viittä kymmenestä kyselyssä kartoitettavasta oireesta. Ikä ja leikkaustausta eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä tutkittavien EAT-10-kyselystä saamiin yhteispisteisiin. EAT-10-kyselystä normaalista poikkeavaan nielemiseen viittaavan tuloksen saaneista tutkittavista 51,5 prosenttia raportoi keskustelleensa nielemiseen liittyvistä tuntemuksistaan lääkärin kanssa ja 19,7 prosenttia raportoi käyneensä puheterapeutin vastaanotolla.
Tämän tutkielman tulokset viittaavat siihen, että subjektiivisesti koettu nielemisvaikeus saattaa olla verrattain yleinen oire aikuisilla, joilla on Chiari 1 -malformaatio. Tutkittavat raportoivat sekä erilaisia fyysisen terveydentilan kannalta keskeisiä nielemistoimintoihin liittyviä oireita että elämänlaatuun nielemisvaikeuden vuoksi heijastuvia haittoja. Nielemisvaikeuden seulonta osana Chiari 1 -malformaation oirekuvan arviointia on tärkeää, sillä nielemisvaikeusoireet voivat heikentää elämänlaatua merkittävästi ja pahimmillaan nielemisvaikeus voi johtaa esimerkiksi aliravitsemukseen ja keuhkokomplikaatioihin. Jatkossa olisi tärkeää selvittää, voiko puheterapeutin toteuttama kuntoutus ja ohjaus lievittää Chiari 1 -malformaatioon liittyvän nielemisvaikeuden oireita tai edesauttaa oireiden kanssa pärjäämistä. Lisäksi tulisi tutkia, onko potilaiden raportoimien nielemisvaikeusoireiden ja puheterapeutin tekemän kliinisen nielemisarvion ja/tai nielemistoimintojen instrumentaalisen arvion löydösten välillä yhteyttä tässä potilasryhmässä.