Osaamiseni puhui puolestaan : Opettajien käsityksiä opettajan työhön valituksi tulemisesta
Anttila, Aleksi; Laukkanen, Topi (2022)
Anttila, Aleksi
Laukkanen, Topi
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206025431
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206025431
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on työllistymisestä. Erityisesti tarkastelussa olivat ne käsitykset, jotka koskettivat opettajien henkilökohtaista työllistymisen prosessia nykyiseen työtehtävään tai virkaan. Opettajien palkkaamisesta peruskoulutasolla vastaa pääasiassa koulun rehtori, apulaisrehtorien avustaessa. Varsinainen valintakriteeristö on kuitenkin monisyinen. Peruskoulun opettajien kelpoisuusvaatimukset on toisaalta säädetty laissa, mutta laki yksinään ei tuota varsinaista kriteeristöä, jonka perusteella yksittäinen opettaja palkataan suurestakin hakijajoukosta.
Tutkimus on tyypiltään laadullinen ja se on toteutettu fenomenografisen tutkimuksen perusperiaatteiden mukaan, jolloin tarkastelun kohteena ovat käsitykset sekä niiden yhteneväisyydet ja eroavaisuudet. Tutkimuksen aineisto kerättiin maaliskuussa 2022 puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, johon vastasi 22 opettajaa Pirkanmaalta, seitsemästä eri koulusta. Kyselylomakkeessa oli neljä eri osiota, joissa opettajat kuvasivat käsityksiään työllistymisen eri vaiheista sanallisesti ja numeraalisesti. Aineistosta muodostettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla kolme erilaista pääluokkaa, jotka ovat käsitteellisiä kuvauksia tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimus osoittaa, että opettajan työllistymisen prosessi käsitetään kaksiosaiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa opettajan on osoitettava muodollinen pätevyytensä työtehtävään työhakemuksen avulla. Työnhaun toinen vaihe, työhaastattelu, nähtiin tilanteena erottua joukosta eri menetelmin. Työhaastattelussa opettajat pyrkivät vaikuttavuuteen kertomalla omista aikaisemmista työkokemuksistaan, henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, erikoisosaamisesta ja persoonastaan. Aikaisempi kokemus haettavasta työpaikasta nähtiin vaikuttavan työpaikan saamisen kannalta. Tutkimustulokset antavat viiteitä, että opettajien opintojen arvosanoilla ja lopputyöllä ei ole merkitystä työllistymisen kannalta.
Tutkimus on tyypiltään laadullinen ja se on toteutettu fenomenografisen tutkimuksen perusperiaatteiden mukaan, jolloin tarkastelun kohteena ovat käsitykset sekä niiden yhteneväisyydet ja eroavaisuudet. Tutkimuksen aineisto kerättiin maaliskuussa 2022 puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, johon vastasi 22 opettajaa Pirkanmaalta, seitsemästä eri koulusta. Kyselylomakkeessa oli neljä eri osiota, joissa opettajat kuvasivat käsityksiään työllistymisen eri vaiheista sanallisesti ja numeraalisesti. Aineistosta muodostettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla kolme erilaista pääluokkaa, jotka ovat käsitteellisiä kuvauksia tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimus osoittaa, että opettajan työllistymisen prosessi käsitetään kaksiosaiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa opettajan on osoitettava muodollinen pätevyytensä työtehtävään työhakemuksen avulla. Työnhaun toinen vaihe, työhaastattelu, nähtiin tilanteena erottua joukosta eri menetelmin. Työhaastattelussa opettajat pyrkivät vaikuttavuuteen kertomalla omista aikaisemmista työkokemuksistaan, henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, erikoisosaamisesta ja persoonastaan. Aikaisempi kokemus haettavasta työpaikasta nähtiin vaikuttavan työpaikan saamisen kannalta. Tutkimustulokset antavat viiteitä, että opettajien opintojen arvosanoilla ja lopputyöllä ei ole merkitystä työllistymisen kannalta.