”Oonhan mä ihmetellyt aina välillä sitä valtavaa sääntöviidakkoa, että onko siltikään kaikki tarpeen”: Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön yhteys lasten liikkumiseen

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esiopetuksen opettajien kokemuksia lasten liikkumisesta sisätiloissa. Tutkimuksella oli kaksi tutkimustehtävää, joista ensimmäisen tarkoituksena oli selvittää, millaisilla tekijöillä on yhteys lasten fyysiseen aktiivisuuteen esiopetusympäristön sisätiloissa, kun opetus järjestetään koulun tiloissa. Toisen tutkimustehtävän tavoitteena oli selvittää, millä keinoin esiopetusympäristöä voitaisiin kehittää, jotta lasten olisi mahdollista liikkua sisätiloissa fyysisesti aktiivisemmin ja monipuolisemmin. Tässä tutkimuksessa fyysinen aktiivisuus määriteltiin kahden tekijän avulla. Fyysistä aktiivisuutta kuvasi liikkumisen kuormittavuus, eli hengästyminen, sekä motoriset perustaidot, eli tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. Esiopetusympäristön sisätilat jaoteltiin fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön. Tutkimusta varten kerättiin aineisto haastattelemalla neljää pirkanmaalaisen kunnan alueella työskentelevää esiopetuksen opettajaa. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Ensimmäinen tutkimuskysymys analysoitiin teorialähtöisesti ja toinen aineistolähtöisesti. Tutkimuksen tulosten perusteella esiopetuksen opettajat pitävät fyysisesti kuormittavaa liikkumista ja motoristen taitojen harjoittelua tärkeänä ja haluaisivat lisätä fyysistä aktiivisuutta sisätiloissa. Fyysisen aktiivisuuden lisäämisen esteenä on kuitenkin opetusympäristön fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä, kuten tilaratkaisut, materiaalivarat, tiukat säännöt ja henkilökunnan asenteet. Kehitysehdotukset koostuivat muokkausideoista, jotka koskevat fyysistä ympäristöä, työyhteisöä ja opettajien omaa toimintaa. Esiopetuksen opettajien mukaan fyysisen aktiivisuuden määrän kasvattamista voisi tukea esimerkiksi parempi liikuntavälineiden saatavuus, liikkumiseen tukevan ja sallivan ilmapiirin luominen sekä koulun käytänteiden tarkastelu sääntöjen ja toimintatapojen osalta. Tutkimustulokset osoittivat, että sisätilojen liikkumismahdollisuuksiin vaikuttavat monet tekijät. Suurin osa vastauksista korosti tekijöitä, jotka heikentävät lasten liikkumismahdollisuuksia. Tulosten perusteella sisätilojen hyödyntämisessä on vielä paljon kehitettävää. Tulosten perusteella esiopetuksen opettajilla on kuitenkin käytössä jo monia keinoja, joiden avulla he pyrkivät paikkaamaan opetusympäristön rajoitteita ja joiden avulla lapset saavat innostavia kokemuksia fyysisen aktiivisuuden eri ulottuvuuksista.