Vanhuuseläkepäätösten muutoksenhaku – Mistä asioista eläkepäätöksen saaneet valittavat?

Abstract

Eläketurvalla on koko yhteiskunnan tasolla merkittävä rooli. Eläkkeensaajia on nykyisin Suomessa noin 1,5 miljoonaa, joista valtaosalle eläke on ensisijainen toimeentulon lähde. Eläkkeen tarkoituksena on tasata eläkkeelle jäävän henkilön tulotason pudotusta ja turvata toimeentulon jatkuminen erilaisissa elämäntilanteissa. Eläke turvaa työntekijän tai yrittäjän toimeentuloa erilaisten sosiaalisten riskien, kuten työkyvyttömyyden, perheenjäsenen kuoleman tai vanhuuden varalta.

Oikeusturvan kannalta on tärkeää, että muutoksenhakujärjestelmä toimii myös eläkeasioissa. Ennakollisen oikeussuojan mukaan viranomaisten vastuulla on menetellä aikaisemmin säädettyjen lakien mukaan, perustella päätöksensä ja kuulla asiakasta, jotta asiat saadaan ratkaistua oikein mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Kuitenkin, jos asiakas on päätökseen tyytymätön, on mahdollista turvautua jälkikäteiseen oikeussuojaan, eli muutoksenhakuun. Päätöksestä valittaminen on jokaisen eläkkeensaajan oikeus, jonka avulla taataan asioiden toteutuminen oikein ja lainmukaisesti.

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella vanhuuseläkepäätösten muutoksenhakua ja selvittää, millaisista asioista vanhuuseläkepäätöksen saaneet asiakkaat valittavat. Lisäksi tarkasteltiin valitusten ratkaisuja eläkeyhtiössä ja syvennyttiin erityisesti rauetettuihin valituksiin. Tutkielman aineistona käytettiin yhden suomalaisen eläkevakuutusyhtiön vuonna 2021 vireille tulleita vanhuuseläkepäätöksistä tehtyjä valituksia. Aineisto koostui yhteensä 65:stä valituksesta. Lopulliseksi aineiston kooksi tarkentui 62 valitusta. Kolme valitusta rajattiin aineiston käsittelyvaiheessa tutkimuksen ulkopuolelle, koska ne eivät vastanneet tutkimuksen sisältöä. Valitusten sisältö oli vapaamuotoista ja tekstin pituus vaihteli muutamasta lauseesta kolmeen sivuun. Tutkielma rajattiin koskemaan ainoastaan vanhuuseläkepäätöksistä tehtyjä valituksia ja eläkelaitoksen niistä tekemiä ratkaisuja. Tutkimusaineiston analysointiin valittiin laadullisen sisällönanalyysin tapa. Tutkielman teoria painottui Suomen työeläkejärjestelmään, sosiaalivakuuttamiseen ja muutoksenhakuun.

Tutkimuksen tuloksena valitukset jaettiin sisällön perusteella kahdeksaan eri kategoriaan: puuttuvat ansiot, eläkkeen alkaminen, oikeus eläkkeeseen, eläkkeen määrä, hakeminen, palkattomat jaksot, LITA-vähennykset ja muut. Rauetettuja tapauksia oli aineiston joukossa yhteensä 22 kappaletta. Rauetettujen valitusten joukossa korostuivat etenkin eläkettä valituksella hakeneet, yleisesti rinnalla karttuneeseen eläkkeeseen liittyvät valitukset sekä väliaikaisesta päätöksestä valittaneet.