Kohti ketterästi oppivaa organisaatiota: Henkilöstöalan organisaatiossa tunnistettuja ketterää oppimista tukevia ominaisuuksia
Marrara, Sara (2022)
Marrara, Sara
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205315370
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205315370
Tiivistelmä
Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää yrityksiä ja organisaatioita oppimaan ketterästi. Ketterä oppiminen nähdään työn lomassa tapahtuvana oppimisena, joka vaatii toteutuakseen sitä tukevia toimintatapoja ja rakenteita. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset organisaation ominaisuudet tukevat ketterää oppimista organisaatioissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena henkilöstöalan organisaatiossa, jossa oli todettu tarve lisätä ketterää oppimista. Tutkielman tavoitteena oli myös selvittää organisaation valmiuksia oppia ketterästi. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä otettiin kantaa siihen, minkälaisia ketterästi oppivan organisaation elementtejä organisaatiossa tunnistettiin. Toisen kysymyksen avulla haluttiin tuottaa tietoa siitä, mitä ketterästi oppivan organisaation ominaisuuksia organisaatiosta vielä puuttui.
Tutkielman aineisto koostui yhdeksästä organisaation jäsenen haastattelusta, jotka olivat osa organisaatiossa meneillään ollutta kehitysprojektia. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettinen viitekehys ohjasi aineiston analyysin tekemistä, vaikka aineistoa analysoitiinkin aineistolähtöisesti. Sisällönanalyysin tuloksena aineistosta nousi esiin kaksi teemaa, jotka nimettiin organisaatiokulttuurin ja itse- ja yhteisöohjautuvuuden teemoiksi. Teemat jakautuivat vielä omiin alateemoihinsa. Organisaatiokulttuurin alateemat muodostuivat oppimiskulttuurin, luottamuksen ja asenteen alateemoista. Itse- ja yhteisöohjautuvuuden teema jakautui vastuun ja päämäärän alateemoihin.
Tutkimuksen kohteena olevassa organisaatiossa tunnistettiin useita kirjallisuudessa määriteltyjä ketterästi oppivan organisaation ominaisuuksia. Tunnistettujen ominaisuuksien toteutumisessa havaittiin kuitenkin vielä puutteita. Organisaatiossa todettiin yksilöiden tarvitsevan lisää mahdollisuuksia tehdä omaa työtään koskevia päätöksiä. Lisäksi havaittiin, että päätöksiä tehdäkseen tarvitaan ymmärrystä kokonaisuudesta sekä yhteisen ohjautumisen suunnasta. Organisaatiokulttuurissa tunnistettiin tarve lisätä jatkuvaa oppimista toiminnan reflektoinnin ja osaamisen jakamisen avulla. Ketterää oppimista tukevaa tiimirajat ylittävää yhteistyötä ja vuorovaikutusta todettiin myös tarvittavan organisaatiossa lisää. Tutkielman tulosten perusteella kohteena olevan organisaation todettiin olevan oikealla matkalla kohti ketterästi oppivaa organisaatiota. Sen jäsenet jakoivat yhteisen näkemyksen organisaation tilasta ja ketterää oppimista tukevista tulevaisuuden tarpeista.
Tutkielman aineisto koostui yhdeksästä organisaation jäsenen haastattelusta, jotka olivat osa organisaatiossa meneillään ollutta kehitysprojektia. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettinen viitekehys ohjasi aineiston analyysin tekemistä, vaikka aineistoa analysoitiinkin aineistolähtöisesti. Sisällönanalyysin tuloksena aineistosta nousi esiin kaksi teemaa, jotka nimettiin organisaatiokulttuurin ja itse- ja yhteisöohjautuvuuden teemoiksi. Teemat jakautuivat vielä omiin alateemoihinsa. Organisaatiokulttuurin alateemat muodostuivat oppimiskulttuurin, luottamuksen ja asenteen alateemoista. Itse- ja yhteisöohjautuvuuden teema jakautui vastuun ja päämäärän alateemoihin.
Tutkimuksen kohteena olevassa organisaatiossa tunnistettiin useita kirjallisuudessa määriteltyjä ketterästi oppivan organisaation ominaisuuksia. Tunnistettujen ominaisuuksien toteutumisessa havaittiin kuitenkin vielä puutteita. Organisaatiossa todettiin yksilöiden tarvitsevan lisää mahdollisuuksia tehdä omaa työtään koskevia päätöksiä. Lisäksi havaittiin, että päätöksiä tehdäkseen tarvitaan ymmärrystä kokonaisuudesta sekä yhteisen ohjautumisen suunnasta. Organisaatiokulttuurissa tunnistettiin tarve lisätä jatkuvaa oppimista toiminnan reflektoinnin ja osaamisen jakamisen avulla. Ketterää oppimista tukevaa tiimirajat ylittävää yhteistyötä ja vuorovaikutusta todettiin myös tarvittavan organisaatiossa lisää. Tutkielman tulosten perusteella kohteena olevan organisaation todettiin olevan oikealla matkalla kohti ketterästi oppivaa organisaatiota. Sen jäsenet jakoivat yhteisen näkemyksen organisaation tilasta ja ketterää oppimista tukevista tulevaisuuden tarpeista.