Korkeakoulutettujen kokemukset pätkätyöstä Suomessa : Vertailussa yliopisto- ja ammattikorkeakoulutus
Suomalainen, Juuli (2022)
Suomalainen, Juuli
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205275315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205275315
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitän, onko akateemisesti koulutettujen ja ammattikorkeakoulun käyneiden pätkätöiden kokemuksissa eroja Suomessa. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisena akateemisesti koulutetut ja ammattikorkeakoulun käyneet kokevat pätkätyön Suomessa? Millaisia mahdollisia eroja heidän kokemuksissaan on? Käytän Tietoarkisto Ailasta löytämääni aineistoa FSD2426 Pätkätyöläisten urakertomukset 2006 -haastattelut. Tarkastelen aineistoa sisällönanalyysin avulla.
Korkeakoulutettujen pätkätyön kokemuksiin liittyy niin yhtäläisyyksiä kuin eroja. Aineistosta tuli esille seitsemän eri teemaa, jotka muodostuivat vaihtelevasti useista kategorioista. Isona tekijänä aineistosta tuli esille korkeakoulutettujen kokema epävarmuus. Epävarmuutta koetaan esimerkiksi toimeentuloon ja perhesuunnitteluun liittyen. Asunnon ostamista ja perheen perustamista harkitaan tarkasti ja lainan saaminen saattaa olla vaikeaa. Ammatti-identiteettiin liittyen pätkätyöläiset kokevat ongelmia muun muassa ammatti-identiteetin muodostumisessa, itseluottamuksessa sekä itsensä kyseenalaistamisessa työssä. Pätkätyö ei välttämättä anna varmuutta omaan osaamiseen ja taitojen kehittäminen saattaa jäädä vähäiseksi.
Pätkätyössä nähdään myös positiivisia puolia. Haastateltavien mukaan pätkätyöt tuovat vapautta ja vaihtelua sekä uusia ystäviä. Osalla työntekijöistä oli vapaus valita minkä pätkän ottaa vastaan, eikä työpaikkaan kyllästymisestä ole pelkoa. Pätkätyöläisillä on myös käsitys ideaalitilanteesta. Ideaalina nähdään yhtäältä vakituiset työsopimukset, mutta toisaalta yhteen työpaikkaan jämähtämistä pidetään huonona vaihtoehtona. Jämähtäminen tuli aineistossa esille kehittymisen jarruna. Työntekijällä tulisi siis olla vakituisessakin työsuhteessa mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan erilaisten projektien ja koulutusten kautta. Erityisesti akateemiset kertoivat myös vapaa-ajan haasteista. Vapaa-aikaa ei ole tarpeeksi ja näin ollen lomat ja harrastukset saattavat jäädä vähäisiksi. Tämä tulos on huolestuttava, koska vapaa-aika on tärkeää työstä palautumiselle.
Myös eriarvoisuus tuli esille erityisesti ammattikorkeakoulun käyneiden haastatteluissa. Työpaikkojen sisällä tehdään erontekoa määräaikaisten ja vakituisten työntekijöiden välille. Tämä näkyy muun muassa siten, että määräaikaiset eivät välttämättä pääse samoihin lisäkoulutuksiin kuin vakituiset työntekijät. Myös sitoutuminen tuli vahvasti esille aineistossa. Haastateltavat kokivat ongelmia niin työhön kuin työnantajaan sitoutumisessa työpaikan vaihtuessa ja työtilanteen ollessa epävarma.
Kaiken kaikkiaan korkeakoulutettujen pätkätöissä koetaan monenlaisia ongelmia, vaikka myös positiivisia puolia on. Pätkätöihin ajautumisessa on eroja tutkittujen ryhmien välillä. Akateemisesti koulutettujen työ on lähtökohtaisesti projektiluontoisempaa ja ammattikorkeakoulun käyneillä pätkät muodostuvat pitkälti erilaisista sijaisuuksista. Yllättäviäkin eroja tulee esille näiden ryhmien kokemusten välillä. Akateemisesti koulutetut saattavat kokea määräaikaisuuden tuovan jopa suojaa yt-neuvotteluissa, esimerkiksi silloin kun työntekijä on itse suunnitellut ja toteuttaa tutkimusprojektin.
Korkeakoulutettujen pätkätyön kokemuksiin liittyy niin yhtäläisyyksiä kuin eroja. Aineistosta tuli esille seitsemän eri teemaa, jotka muodostuivat vaihtelevasti useista kategorioista. Isona tekijänä aineistosta tuli esille korkeakoulutettujen kokema epävarmuus. Epävarmuutta koetaan esimerkiksi toimeentuloon ja perhesuunnitteluun liittyen. Asunnon ostamista ja perheen perustamista harkitaan tarkasti ja lainan saaminen saattaa olla vaikeaa. Ammatti-identiteettiin liittyen pätkätyöläiset kokevat ongelmia muun muassa ammatti-identiteetin muodostumisessa, itseluottamuksessa sekä itsensä kyseenalaistamisessa työssä. Pätkätyö ei välttämättä anna varmuutta omaan osaamiseen ja taitojen kehittäminen saattaa jäädä vähäiseksi.
Pätkätyössä nähdään myös positiivisia puolia. Haastateltavien mukaan pätkätyöt tuovat vapautta ja vaihtelua sekä uusia ystäviä. Osalla työntekijöistä oli vapaus valita minkä pätkän ottaa vastaan, eikä työpaikkaan kyllästymisestä ole pelkoa. Pätkätyöläisillä on myös käsitys ideaalitilanteesta. Ideaalina nähdään yhtäältä vakituiset työsopimukset, mutta toisaalta yhteen työpaikkaan jämähtämistä pidetään huonona vaihtoehtona. Jämähtäminen tuli aineistossa esille kehittymisen jarruna. Työntekijällä tulisi siis olla vakituisessakin työsuhteessa mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan erilaisten projektien ja koulutusten kautta. Erityisesti akateemiset kertoivat myös vapaa-ajan haasteista. Vapaa-aikaa ei ole tarpeeksi ja näin ollen lomat ja harrastukset saattavat jäädä vähäisiksi. Tämä tulos on huolestuttava, koska vapaa-aika on tärkeää työstä palautumiselle.
Myös eriarvoisuus tuli esille erityisesti ammattikorkeakoulun käyneiden haastatteluissa. Työpaikkojen sisällä tehdään erontekoa määräaikaisten ja vakituisten työntekijöiden välille. Tämä näkyy muun muassa siten, että määräaikaiset eivät välttämättä pääse samoihin lisäkoulutuksiin kuin vakituiset työntekijät. Myös sitoutuminen tuli vahvasti esille aineistossa. Haastateltavat kokivat ongelmia niin työhön kuin työnantajaan sitoutumisessa työpaikan vaihtuessa ja työtilanteen ollessa epävarma.
Kaiken kaikkiaan korkeakoulutettujen pätkätöissä koetaan monenlaisia ongelmia, vaikka myös positiivisia puolia on. Pätkätöihin ajautumisessa on eroja tutkittujen ryhmien välillä. Akateemisesti koulutettujen työ on lähtökohtaisesti projektiluontoisempaa ja ammattikorkeakoulun käyneillä pätkät muodostuvat pitkälti erilaisista sijaisuuksista. Yllättäviäkin eroja tulee esille näiden ryhmien kokemusten välillä. Akateemisesti koulutetut saattavat kokea määräaikaisuuden tuovan jopa suojaa yt-neuvotteluissa, esimerkiksi silloin kun työntekijä on itse suunnitellut ja toteuttaa tutkimusprojektin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [6978]