”Meidän maa, meidän metsät” : Retoriikka ja puhujapositiot Twitterin metsäkeskustelussa

Abstract

Metsät ovat suomalaisille perinteisesti hyvin tärkeitä, ja niillä on monia eri merkityksiä virkistäytymisestä talouskäyttöön. Metsiä koskeva julkinen keskustelu on Suomessa politisoitunutta, ja 2020-luvulla sitä käydään paitsi perinteisessä myös sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä. Tämä tutkielma keskittyy metsiä koskevaan julkiseen keskusteluun Twitterissä.

Tapaustutkimuksena on 16. heinäkuuta 2021 julkaistu EU:n metsästrategia vuodelle 2030. Strategia pyrkii määrittelemään metsäpolitiikan painopisteitä EU:ssa, ja siitä syntyi paljon julkista keskustelua Suomessa kesällä 2021. Keskustelua määritti se, että metsästrategiasta vuodettiin ennen varsinaista julkaisua luonnos, joka loi tilaa viime hetken lobbaukselle. Vaikutus näkyi lopullisessa strategiassa niin, että avohakkuisiin suhtauduttiin myönteisemmin kuin vuodetussa luonnoksessa. Osa keskustelijoista piti lobbauksen vaikutusta hyvänä ja osa huonona asiana.

Pyrin tässä tutkielmassa jäsentämään Twitterissä käytyä keskustelua metsästrategiaa koskevien ensireaktioiden kautta. Empiirisessä analyysissä kiinnostus kohdistuu argumentteihin ja niiden perusteluihin, sekä käsitykseen, joka keskustelussa syntyy metsäteollisuuden vastuullisuudesta. Tutkimus on toteutettu retorisella analyysillä, ja empiirinen aineisto koostuu 16. heinäkuuta 2021 julkaistuista twiiteistä, jotka nähtiin kannanottoina metsästrategiaan. Analysoituja twiittejä oli yhteensä 169 kappaletta.

Analyysissä olen tunnistanut aineistosta kuusi puhujapositiota: lobbaustuloksen juhlijat, EU:n toimivallan kyseenalaistajat, suomalaisen metsänhoidon puolustajat, suomalaisen metsänhoidon kritisoijat, ekologisuuden ehdottomat puolustajat ja poliitikkojen syyttäjät. Näille positioille annetut nimet kuvaavat argumentteja, joita puhujat esittivät keskustelussa. Argumenttien pohjalta rakentui kaksi laajempaa näkemystä metsästrategiaan: tasapainonäkökulma ja riittämättömien toimien näkökulma. Tasapainonäkökulma edustaa perinteistä taloudellisia seikkoja korostavaa näkemystä, jossa on kuitenkin myös ekologisia painotuksia. Retoriikan perusstrategioina pidetyt paatos ja logos sekoittuivat keskenään monissa twiiteissä, ja kummassakin näkökulmassa hyödynnettiin paatosta eri tavoin. Keskusteluun on tullut uutena vastakkainasettelu päätöksenteon paikasta: Twitter-keskustelussa väitellään siitä, pitäisikö metsiä koskevan päätöksenteon olla kansallista vai ylikansallista.