Rikosjournalismin visuaalisuus : Sisällönanalyysi Ylen ja Ilta-Sanomien verkkouutisoinnin rikoskuvista vuonna 2021
Ukkonen, Laura (2022)
Ukkonen, Laura
2022
Visuaalisen journalismin maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205275302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205275302
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee rikosuutisten visuaalisuutta. Työn tavoitteena on järjestelmällisesti kartoittaa, millaisia kuvia suomalaisen rikosuutisoinnin yhteydessä käytetään ja millaista kuvaa ne tuottavat rikollisuuden tilasta Suomessa. Rikosuutisoinnin visuaalisuuden aiempi tutkimus on keskittynyt suomalaisiin lööppeihin ja etusivuihin, mutta esimerkiksi verkkouutisointia ja sen visuaalisuutta ei ole aiemmin tutkittu. Tutkielman aineisto koostuu systemaattisella otannalla kerätystä joukosta Ylen ja Ilta-Sanomien vuonna 2021 verkossa julkaisemia rikosuutisia. Jutuista 57 prosenttia on julkaistu Ylen verkkosivuilla ja 43 prosenttia Ilta-Sanomien verkkosivuilla. Tutkimusmenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä, jossa yhdistetään määrällistä ja laadullista analyysia. Tutkimuksessa muodostetaan aineistolähtöisesti viisi uutisten kuvia kuvailevaa muuttujaa, joiden perusteella aineistoa tarkastellaan. Ensimmäiseksi ja aineistoa kokonaisuutena tarkastelevaksi muuttujaksi on määritelty journalistinen kuvatyyppi erilaisia aiempia genremäärittelyjä hyödyntäen. Kuvatyypit ovat uutiskuva, journalistinen henkilökuva, kuvituskuva, arkistokuva, ulkopuolisen tahon jakama kuva henkilöstä, ulkopuolisen tahon jakama muu kuva, video, muu kuva ja ei kuvaa. Muut muuttujat ovat kuvituskuvien aiheet rikosuutisissa, rikosuutisten kuvissa esiintyvien henkilöiden toimijuus, uutiskuvien aiheet rikosuutisissa sekä rikosuutisten kuvissa esiintyvä väkivalta tai sen uhka. Sisällönanalyysin muuttujien lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kolmea tapausesimerkkiä lähiluvun keinoin. Lähiluettavat aiheet ovat poliisi ja oikeuslaitos kuvituskuvissa, Koskelan teinisurman uutisoinnin visuaalisuus ja Kankaanpään terroristiepäilyn uutisoinnin visuaalisuus. Eniten aineistossa esiintyvä kuvatyyppi on kuvituskuva, jonka käyttö kattaa yli kolmanneksen aineiston kuvista. Kuvituskuvissa eniten esiintyvät aiheet ovat poliisia ja oikeuslaitosta symboloivat kuvat. Toimijoina kuva-aineistossa esiintyy eniten kuvia henkilöitä, jotka aktiivisesti liittyvät uutisoituun rikostapaukseen, eli rikoksesta epäiltyjä, syytettyjä tai tuomittuja henkilöitä. Uutiskuvien aiheista yleisin on rikoksen tapahtumapaikka. Aineiston kuvista vain reilussa prosentissa esiintyy väkivaltaa tai sen uhkaa, eli kyseessä on marginaalinen ilmiö. Aineiston kuvat kuin myös niiden tuottama kuva rikollisuudesta ovat varsin hillittyjä. Aineistossa havaittava visuaalinen järjestys korostaa poliisin ja oikeuslaitoksen läsnäoloa suomalaiseen rikollisuuteen liittyen.